Erehdyin kilttiin mieheen

Päätin sitten pahasti edellisessä suhteessa kolhuja saaneena vaihtaa kaavaa ja annoin mahdollisuuden kiltille miehelle. Nyt olen raskaana ja täysin loukussa elämässäni tämän takia. Kilttien miesten psykologia oli minulle täysin tuntematonta, enkä tähän olisi erehtynyt jos olisin ymmärtänyt mitä siitä seuraa. Mies ei rakasta minua enää, naljailee, on etäinen eikä enää kiinnostunut yhteisestä tulevaisuudesta. Meidän piti muuttaa yhteen, nyt en tiedä mitä teen. En toki halua olla yhdessä ihmisen kanssa, joka ei minua rakasta eikä välitä. Miehen kiltteys oli oikea ansa.
Hän on padonnut sisäänsä kaikkea huonoa, mitä ei minulle ole uskaltanut sanoa suoraan. Minusta on kyllä aika pahasti suoraan sanonut viime aikoina ja tunnen itseni huijatuksi. Minä olen hänet jyrännyt ja perhekin on ollut vain minun unelmani. Jotain mihin hän on vain suostunut. En ole yleisesti mikään jyräävä luonne, joten tämä hämmentää. En olisi näillä spekseillä perhettä lähtenyt perustamaan vaan oli vahva tunne, että molemmat haluaa samaa. Olin väärässä. Nyt mies ilmeisesti kokee vahvaa antipatiaa ja pettymystä minua kohtaan.
En tiedä pystynkö ottamaan vastaan kaikkea sitä, mitä hän on sisälleen hillonnut. Olen tosi pettynyt ja hajalla. Pelkään että kun hän sitten purkaa sisintään, jotta voimme tulevasta päättää, tunteeni katoavat itseltäkin.
Joo. Tässäpä teille muille opiksi. Ei ole hyvä jos mies on pleieri, mutta ei ole hyvä ottaa kilttiäkään. Taidan elää loppuelämäni yksin.