Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Pelkosektion saaneet ja/tai tietävät: millainen prosessi oli?

Vierailija
08.02.2009 |

Eli konkreettisesti, missä kävitte/ketä tapasitte/mistä keskusteltiin, milloin päätettiin ja miten jne.



Kaikki tieto tervetullutta.

Kommentit (1)

Vierailija
1/1 |
08.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ensimmäinen synnytykseni päätyi pitkittyneen- ja erittäin kivuliaan ponnistusvaiheen, jälkeen hätäsektioon vauvan pulssin hävittyä. Vauva syntyi elottomana, päätyi elvytyksen jälkeen hengityskoneeseen ja sitä myötä vastasyntyneiden teholle. 10. päivänä vasta voitiin luvata että vauva jää edes henkiin. Lopulta lapselle ei jäänyt tästä mitään ongelmia, mutta koska syy ongelmiin ei koskaan selvinnyt en toista lasta odottaessani edes suostunut harkitsemaan uutta yritystä alakautta. Asia otettiin terkkarin toimesta puheeksi jo varhaisessa raskauden vaiheessa ja neuvolan kautta sain lähetteen pelkopolille. Pääsinkin sinne melko nopeasti. Ensin minua jututti kokenut kätilö, jonka kanssa käytiin läpi aikaisempi synnytys ja omat tuntoni. Heti perään oli aika synnytyslääkärille joka yritti vakuuttaa minut alatiesynnytyksen eduista. Olin kuitenkin ilmeisen hankala tapaus, sillä keskustelu ei ollut pitkäkestoinen! Sain harkinta-aikaa ja uuden ajan pelkopolille. Sillä kertaa minut vastaanotti erikoistuva lääkäri, joka lyhyen jutustelun jälkeen totesi, ettei päätäni ilmeisesti käy kääntäminen. Sain tuolla käynnillä ajan suunniteltuun sektioon.



Käytännöt sairaaloittain vaihtelevat ja tietysti tapauskohtaisesti. Olen jostain kuullut, että varsinkin ensisynnyttäjien kohdalla noita tapaamisia saattaa olla useampia, että asiat voitaisiin käydä kunnolla läpi. Tälläisissä tapauksissa kuin meillä sektion saa hieman helpommin, mutta ymmärtääkseni kaikki jotka sitä pontevasti tahtovat kyllä sen myöskin saavat.



Itseäni luomusynnytyksen kokemisen puuttuminen on jäänyt kaihertamaan. En nimittäin kokenut synnytyskipuja ennen tuota pieleen mennyttä ponnistusvaihetta mitenkään sietämättöminä. Ja sektion jälkeen on haikeaa kun ei vauvaa saa heti rinnalle ja onhan se leikkaus kokemuksena keinotekoinen... Leikkauksen jälkeen hyvillä kipulääkkeillä toipuminen sujuu kuitenkin hyvin ja olen itse ainakin kokenut sen melko "helppona tapana" saada lapsi. Kokemuksia on kuitenkin monenlaisia, joten kannattaa asiat punnita tarkkaan!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kahdeksan viisi