Lue keskustelun säännöt.
Kun kohdusta tulee hauta – runoilija Anna Elina Isoaro kirjoitti teoksen lapsensa kohtukuolemasta
26.06.2020 |
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/06/26/suru-katkee-sisaansa-syyllisyy…
"Kun kohdusta tulee hauta / ja kätilön käsistä lautturin airot / kaarimaljasta kaarnalaiva / uurnasta unipursi / Kun ilosta sukeutuu suru / ja kalvojen sisästä syntyy kalmo / haavekuvista tuokkonen tuhkaa / elämän aamusta ehtoo"
Mitä ajatuksia tämä herättää teissä? Itse en yleensä runoja lue, mutta tässä teoksessa vaikuttaa olevan jotain todella koskettavaa, samaan aikaan elämänmakuista mutta traagista. Pistän kyllä varaukseen kirjastosta.
"Isoveljen vuoksi arjen on pyörittävä surunkin keskellä, vaikka voimia ei olisi. Lapsenääniset kommentit palauttavat konkretiaan: 'Ei taas hautausmaalle, mentäis mieluummin Ikeaan!'"
Kommentit (7)
Ensimmäisenä tulee mieleen miten toiselle kohdussa on oikeasti lapsi ja toinen taas menee huolettomasti abortoimaan " solumöykkyä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisenä tulee mieleen miten toiselle kohdussa on oikeasti lapsi ja toinen taas menee huolettomasti abortoimaan " solumöykkyä".
Alkio on hieman eri asia kuin täysiaikaisena kohtuun kuollut lapsi (toisesta haastattelusta löytyi tämä tieto).
Kiinnostava, voisin lukeakin. Kohtukuolema ja kätkytkuolema kiehtoneet aina, vaikka en ole itse kokenut
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisenä tulee mieleen miten toiselle kohdussa on oikeasti lapsi ja toinen taas menee huolettomasti abortoimaan " solumöykkyä".
Abortin saa alle 12vk raskauden kestosta ja kohtukuolema on 22vk-> Hieman eri asia ihan jo biologiankin kannalta.
Osuu kyllä suoraan sydämeen, vaikka en ole lasta menettänyt itse. Kiva, että jutussa avataan teoksen syntymisen prosessia eikä vaan spekuloida runoilijan henkilökohtaista kokemusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kohdusta hauta? Kuulostaa aika kuvottavalta. Haudassahan ollaan kuoleman jälkeen lopullisesti, mädännytään jne. Eli tämä ihminen kantaa sisällään loppuelämänsä kuollutta vauvan ruumista, kirjaimellisesti? Vai onko hänen kohtunsa irrotettu vauvan kanssa ja haudattu mukana? No jaa. Ehkä tämmöset syvälliset runot ei ole mun juttu.
En minäkään ole runoudesta kamalasti nauttinut, mutta tuo iski kovaa! Itse en ole lapsen kuolemaa kokenut, en voi edes kuvitella.