vyötärönympärys 115cm

Jääkaapilta.

Vähennä hiilareita, se on niinkin helppoa. Vähennä myös lihansyöntiä ja eläinrasvoja ja suosi kasvipainotteista ruokavaliota. Itellä sama projekti vaikka vyötärönympärys ei ihan noin iso olekaan. Haaveilen että voisin aloittaa lenkkeilyn, mutta ensin on pakko kutistua ettei nivelet sano poks. Jos tää nyt ei ollut trolli :)

Säännölliset ateriarytmit; Aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala sinulle sopivaan kellonaikaan (2-3h välein). Liikuntaa esim. reipasta kävelyä. Vältä makeisia ja muuta epäterveellistä. Nuku hyvin ja juo paljon vettä. Suosi ns. Hitaita hiilareita lautaselle (täysjyvä tuotteita esimerkiksi valkoisen riisin tilalle) ja kuitupitoista sapuskaa eli vaikka kasviksia. Nämä auttaneet itselläni. Aika alussa vasta olen, lähtömittani oli tuolla yli 100cm ja nyt se on 90cm.

Aloita vaikka siitä, että vähennät herkkujen syömistä, napostelua ja annoskokoa. Pidätkö vihanneksista ja hedelmistä, syötkö niitä päivittäin? Totuttele siihen, kokeile mistä tykkäät. Korvaa sitten osa/suurempi osa ruuasta niillä.

Koita saada enemmän arkiliikuntaa, esim kävele kauppaan autolla ajamisen sijaan. Aloita joku liikuntaharrastus, joka kiinnostaa ja sopii esim joku vesijumppa, kävelylenkit. Sitten kun kroppa tottuu, voi kävellä ripeämmin ja vaikka hölkätä/juosta myös. Se tunne kun huomaa, että kunto kohenee ja pystyy parempaan kuin ennen, on minusta ainakin motivoivaa.

Minä olen ollut lapsuudesta asti hoikka (opin hyvät ruokailutavat ja -tottumukset) ja kokemukseni mukaan sanoisin, älä kiellä itseltäsi herkkuja. Nollatoleranssi on minusta vaikeaa ja tylsää. Syöt niitä vaan *vähemmän*. Yhdessä fazerin sinisessä on kaloreita reilu tuhat. Tavallinen aikuinen nainen tarvitsee kaloreita jonkun 1800/2000 per päivä, siis herkuttelupäivänäkään ei kannata vetää kokonaista suklaalevyä.

Minä teen niin, että sallin joskus itselleni herkun yleensä kun olen jo syönyt normaalin ruoan. Siis jälkiruoaksi vaikka joku pari riviä suklaata. En napostele mitään sokerista, koska jos "tekee mieli suklaata" niin sitä menee sitten ainakin kaksi kertaa enemmän kun olen nälkäinen ja sen lisäksi korkean sokeri- ja hiilihydraattipitoisuuden takia nälkä on kohta taas. Ja sitten sen perään vähän ajan päästä normaali ruoka.

Mutta jos teen niin päin, että syön ensin hyvän proteiinipitoisen ruuan, ei se makeanhimo ole enää yhtä suuri ja vaikka olisikin, ei sitä suklaata tee mieli syödä läheskään yhtä paljoa.

Minulla menee välillä pitkiäkin aikoja ruokailujen välillä, parhaimmillaan pätkäpaastoan tajuamattani. Minulle se sopii paremmin, kuin että söisin pienempiä annoksia ja pienemmällä aikavälillä. 

Tämä riippuu ihan ihmisestä, kokeile mikä itsellesi sopii.

Vähemmän valkoista leipää, pastaa, enemmän vihanneksia. Kana on hyvä proteiininlähde ja vähärasvainen liha. Sianlihaa kuten kinkkua ja pekonia syön harvoin, se on tosi kaloripitoista.

Nälkää ei tarvitse pelätä. Se on ihan normaali tunne, johon kannattaa totutella varsinkin jos on tottunut syömään paljon. Tulet varmasti tappelemaan sen kanssa, mutta se helpottuu kun totut uuteen ruokavalioon ja elämäntyyliisi. 

Unohda dieetit, ne ei todennäköisesti toimi. Edessäsi on elämäntaparemontti, jos haluat laihtua pysyvästi. Tsemppii!

Jätät pois herkut, juustot, rasvaiset lihat, maidon jne. Kyllä se viiden vuoden päästä näkyy :)

Kiitos hyvistä neuvoista! En juurikaan syö leipää, lähinnä näkkäriä. Kasviksia syön aivan liian vähän, samon marjoja. syön niitä päivittäin, mutta tosissaan liian vähän. Suurin paheeni on jäätelö. syön viikossa pari pakettia.  Tämän lisäksi olen hulluna kreikkalaiseen jugurttiin. tätä menee kolme kiloa viikossa myslin kanssa.

Lisää kasviksia ja luovu kalorillisista juomista. Se on monella helpoin tapa aloittaa.

Kerro vähän tarkemmin mitä syöt päivän aikana.

Vaihda kreikkalaiseen jugurttiin marjat ja vähän pähkinöitä myslin sijaan ja lisäksi himmailet määrää. Samoin jäätelön kanssa ei auta kuin vähentää määrää reilusti.

Varsinaiseksi ruuaksi pääasiassa kasviksia ja jotain proteiininlähdettä. Mä syön paljon sellaisia lähinnä mössöksi luokiteltavia ruokia, joissa on esim. broilerinsuikaleita (ei marinoituja), pari pussia esim. Apetit Kartanon kasvikset -pakastetta, sipulia, valkosipulia, tomaattimurskaa. Mausteita kunnolla. Toinen suosikki on chili con carne -tyyppinen: jauheliha, papu, hernemaissipaprika, kasvissekoitus, sipulit, tomaattimurska. Ja näitä siis ilman mitään riisilisuketta. 

Ja sitten kaikenlainen tissuttelu pois, jos sitä harrastat. 

Vierailija kirjoitti:

Vaihda kreikkalaiseen jugurttiin marjat ja vähän pähkinöitä myslin sijaan ja lisäksi himmailet määrää. Samoin jäätelön kanssa ei auta kuin vähentää määrää reilusti.

Varsinaiseksi ruuaksi pääasiassa kasviksia ja jotain proteiininlähdettä. Mä syön paljon sellaisia lähinnä mössöksi luokiteltavia ruokia, joissa on esim. broilerinsuikaleita (ei marinoituja), pari pussia esim. Apetit Kartanon kasvikset -pakastetta, sipulia, valkosipulia, tomaattimurskaa. Mausteita kunnolla. Toinen suosikki on chili con carne -tyyppinen: jauheliha, papu, hernemaissipaprika, kasvissekoitus, sipulit, tomaattimurska. Ja näitä siis ilman mitään riisilisuketta. 

Ja sitten kaikenlainen tissuttelu pois, jos sitä harrastat. 

Unohdin: liikunnaksi käy ihan pelkkä kävely, tahti ei tarvitse varsinkaan aluksi olla kova. Mulla on aktiivisuusranneke, ja ainakaan sen mukaan ei tarvitse yhtään riuhtoa, että syke on rasvanpolttoalueella. Rauhallinen tasainen tahti ja mielellään pitkään.

Mä en voi herkkuja syödä. Olen kuin alkoholisti, lähtee käsistä. En voi keksin syömisen jälkeen ajatella mitään muuta kuin sokeria. En osta kaloripitoisia herkkuja ollenkaan, niin en myöskään syö niitä. Herkkuni on esim. suklaan makuinen protskurahka kolmisen kertaa viikossa, se on riittävän herkun makuinen, mutta kalorit pienet. Hyvä on myös maustamaton jugu, sekaan maustettua rahkaa ja linssihiutaleita.

Mua auttoi kun ymmärsin kertakaikkiaan kieltäytyä herkuista, sokeri ei huuda enää takaraivossa ja hallitse ajatuksia. Mulla on oikeus siihen, vaikka ihmiset ihmettelee ja sanoo, ettei kannata kieltää itseltään herkkuja. Minun kannattaa, saan vihdoin rauhan siten. Ei alkoholistillekaan sanota, että voit juoda kohtuudella, koska ei ne voi.

 

Vyötäröni oli aloittaessa 110 cm, nyt 85 cm. Olen ollut lapsesta asti ylipainoinen/lihava, ja oppinut syömään tunteisiin ja nälkään makeaa. Myöhemmin myös suolaista herkkua. Meillä oli tunnevammainen koti, ja sen asian käsittely on ollut ehkä laihdutuksen ydin. Mulla tää on ainakin psyykkinen juttu, tietysti riippuvuus on varmaan joku kemiallinen kytköskin aivoissa.

Esim tänään söin aamulla 2,5 dl tällä kertaa Pirkan AB-jugurttia, päälle holaus pirkan kilomysliä. Ennen söin pähkinöitä, mutta niitä meni aivan liikaa. Kahvia kauramaitolorauksella.

Lounas lämminsavulohisalaatti: puolikas sellainen valmispussi salaattia, puolikas kurkku, muutama luumutomaatti, hämmentävän pieni kananmuna ja sitä itse kalaa 120 g. Ruokajuomana vissy.

Naposteltiin puoliksi TV-mix pussi miehen kanssa. Tölkki kevytkolaa. Kahvia. Illalla kaksi näkkäriä margariinilla ja kinkkusiivulla. taas se 2,5 dl jugurttia ja mysliä päälle. 

Askelia tuli reipas 10 000.

Eilen aikalailla sama ruokavalio ja liikunnan määrä, mutta ei karkkeja, vaan Ingmanin Creme Brulee -pänikkä kokonaan. Tiedostan ettei nuo karkit ja jäätelö ole ollenkaan hyvä asia. Alkoholia en käytä ollenkaan. Olen vahvasti tunnesyöjä. Tuokin laatikko jäätelöä meni, koska oli riitaa miehen kanssa. Joskus syön, koska olen iloinen tai ylpeä jostain. Aina on hyvä tekosyy. 

ap