Voiko tavallinen työssä käyvä ihminen päästä johonkin keskusteluterapiaan?

Nostan

Voit jos jaksat odottaa lähemmäs vuoden, selittää samat asiat kerta toisensa jälkeen ja täyttää lukuisia lippulappusia. Sitten jos käy tuuri kela maksaa osan terapiastasi.

Eli vastaus on siis että oikeastaan rahalla saan apua

Terveyskeskuksen kautta, rasittavaa, mutta en itse osaa sanoa muuta reittiä. Sain itse neuvolakäynnin yhteydessä ajan sairaanhoitajan juttusille, sieltä lähetteen mielenterveystoimistoon ja lopulta b- lausunnon (kelan tukemaan) psykoterapiaan.

Siitä kun menin neuvolaan puhumaan ensimmäisen kerran, siihen että ensimmänen psykoterapiaistunto alkoi, kului aikaa noin 1.5v. Oli tuskaisa odotus, mutta jo nyt puolen vuoden psykoterapian jälkeen voin sanoa, että kannatti odottaa.

Tuohon puolentoista vuoden odotukseen sisältyi ”tavallista” terapiaa psyk sh. juttusilla ja useita lääkärikäyntejä. Sain mm myös diagnoosin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä.

Tsemppiä traumojen kanssa. Niiden purkaminen on raskasta, mutta palkitsevaa lopulta ❤️

Mutta jos sinä tarvitset sen elämäsi toivon mukaan ainoan psykoterapian oikeasti tehoavan eli olevan jo jotain muutakin kuin kuulumisten vaihtoa kerran viikossa kaikki defenssit päällä..

Niin jo se 2. kåyntikerta viikkoon tarkoittaa Kela-tuenkin kanssa noin 100e/vko omaa kustannusta. Ja niin edelleen. 57e/kerta on Kelan korvaus ja taksa on about kolminumeroinen jos on hyvä terapeutti ja huonolla/kokemattomalla et tee mitään, kokemusta on.

Siispä se asiansa ja elämänsä ja velvoitteensa aina traumoistaan huolimatta sinnitellen hoitanut työssäkäyviä, jolla jää joka kuukausi vähintään tuo 400e summa varmasti yli nettotuloista, että uskaltaa terapiaan sitoutua, voi tosiaan saada apua ns. yhteiskunnan tuella.

Montakohan näitä on? Terapiasta tehdään sitova sopimus ja myös sairauspoissaolot sun muut tulee terapeutille yleensä maksaa.

Olisi tämän ja monen muunkin jutun takia oikeasti kannattanut lusmuta tämä elämä. Olisi nyt vapaa pääsy kaikkeen kalliiseen: psykoterapiaan, lakipalveluihin jne. Kaltaisteni hölmöjen kustantama.

Jos on mitenkään rahaa suosittelen harkitsemaan yksityistä, vaikka sitten vain harvemmalla käyntitiheydellä. Kela ei kuitenkaan maksa kaikkea, ja tuen saaminen on niin pitkä, epävarma ja nöyryyttävä prosessi että harvoin on sen vaivan arvoista.