Tarina kahdesta zenmunkista

”Zenmunkit Tanzan ja Ekido kävelivät maantiellä, joka oli muuttunut rankkasateiden vuoksi todella mutaiseksi. He tapasivat kylän lähettyvillä nuoren naisen, joka yritti ylittää tien, mutta liejua oli niin paljon, että se olisi pilannut naisen kimonon, jos hän olisi kävellyt tien poikki. Tanzan nosti hänet epäröimättä käsivarsilleen ja kantoi hänet tien toiselle puolelle.

Munkit jatkoivat matkaansa ääneti. Kun he viisi tuntia myöhemmin olivat lähestymässä majapaikkaansa, temppeliä, Ekido ei malttanut olla kysymättä: ’Miksi kannoit tytön tien yli? Me munkit emme saisi tehdä niin.’

’Minä laskin tytön maahan tunteja sitten’, Tanzan sanoi, ’kannatko sinä häntä vieläkin?'”