Lue keskustelun säännöt.
Minkä alan tutkija työllistyisi Amerikkaan tai Britanniaan helpoimmin?
13.06.2020 |
Olen ymmärtänyt, että Suomessa ei kannata haaveilla tutkijaksi koska täällä niin aliarvostettua ja huonosti rahoitettua hommaa. Briteissa ja jenkeissä sen sijaan parempi tutkijakulttuuri. En halua kouluttautua, ennen kuin keksin alan, jonka tutkijaksi voisi työllistyä helposti näissä maissa eikä olisi ns. ylitarjontaa kuten Suomessa taitaa olla pelkästään ylitarjontaa valmistuneista ja armoton kilpailu työpaikoista. Kiinnostaisi mm. biolääketiede, mikrobiologia, fysiikka tai kemia, mutten keksi millä olisi parhaat työllistymismahdollisuudet koko maailmalla.
Kommentit (11)
Farmakologia (lääketeollisuus), materiaalifysiikka (puolijohdeteollisuus), statistiikka (kaikki alat).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Farmasian opiskelu voisi olla yksi hyvä vaihtoehto kyllä. Työllistyisi varmaan ihan mihin vaan! Statistiikka ei kiinnosta yhtään.. Fysiikka menisi ehkä yli hilseen.
En usko että Briteissä tutkijat saa mitään huippuliksoja. Brexitin jälkeen parhaat mahdollisuudet ylipäänsä saada oleskelulupa on STEM-alojen tutkijoilla joihin nuo kaikki luettelemasi kuuluvat.
En olekaan niin liksan perään, kuin sen kulttuurin missä oikeasti arvostetaan tiedettä ja tutkimusta ihan eri tavalla kuin täällä takapajulassa :).
Populismin tutkija. Molempia maita hallitsee oiva tutkimuksen kohde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Up! Missä on kaikki vauvapalstan akateemiset?
Työskentelen itse lääketieteellisen tutkimuksen parissa enkä oikein tiedä, mistä aloittajalla on sellainen käsitys, ettei tutkimusta arvosteta Suomessa? Ehkä sitten katson asiaa liian läheltä ja kuplasta käsin.
Meiltä tutkimusryhmästä on lähtenyt useita Jenkkeihin ja taas Aasian maista tulee paljon meille. Koulutus on ollut kaikkea mikrobiologiasta farmaseuttiin ja lääkäriin, riippuu ihan omasta erikoistumisesta ja kiinnostuksestakin että millaiseen tutkimukseen hakeutuu. Jenkkeihin ei oikein ilman referenssejä lähdetä, joten johonkin suomalaiseen ryhmään joudut alkuunsa melkein jokaisessa tapauksessa ”tyytymään” ja siitä sitten ponnistat eteenpäin, kun olet julkaissutkin jo jotakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koronakoira koulutuksen tohtori
Koronatestirobotin kehittäjä amk
Virusdiagnostiikan emeritaprofessori joka suoltaa propagandaa päivän uutislehtiin.
Nämä on nyt kuumaa kamaa kaikkialla.
Sinänsä hyvä lähtökohta nuo mainitsemasi matemaattiset ja luonnontieteet. Koska varmaan aloitat opinnot Suomessa, kannattaa valita se joka kiinnostaa niin paljon, että jaksaa tehdä töitä sen eteen.
Opintojen aikana pitää seurata ko. tieteenalan kehitystä ja satsata nousevaan metodiiin, jolla on kansainvälistä kysyntää. Tällä hetkellä ne oat teknisiä, kuten esim koneoppimisen ja big datan soveltaminen. Viiden vuoden päästä kun lähdet maailmalle, kenties jo jokin muu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tutkijaksi haluaa, niin sille alalle EI voi lähteä sillä perusteella, että millä alalla on töitä. Sen tutkittavan asian pitää ihan oikeasti olla sun intohimo, sellainen, että jaksat lukea aiheesta vapaa-ajallakin tuntikausia ja ns. omistaa elämän sille. On sen verran epävarmaa ja epäkiitollista hommaa, saatat tehdä koko elämäsi tutkimusta etkä ikinä löydä mitään. Ei myöskään sen perusteella ryhdytä tukijaksi, että pääsee Amerikkaan tai Britanniaan. Eikä siksi, koska se on cool. Tutkijana ei yksinkertaisesti pärjää, jos ei ole 100% innostunut ja omistautunut aiheelleen. Omalla kohdallani lievä kiinnostus ei riittänyt alkuunkaan, vaan vaihdoin alaa kun tajusin valmistuessani, ettei edes kiinnosta hakea alan tohtorikoulutuksia.
Tekniikan ala, MIT tai Britannian yliopistot.