Voiko omaa lasta rakastaa liikaa?
Onko muilla samoja tunteita omaa lasta/lapsia kohtaan oleva rakkaus, niin kovaa pelkää ettei heille tapahdu mitään. Apua jos lapsi kuolee, sairastun tai kuolen itse. Nämä ajatukset vaivaavat mieltäni päivitäin, pelkotilat ja menetykset. En tietenkään näytä muulle perheelle sitä.
Kommentit (8)
Vierailija kirjoitti:
Rakkaus ja läheisriippuvuus eivät ole sama asia.
Sait väärän kuvan en ole läheisriipuvainen, että kokoajan kyttään lapsen niskassa, mietin itsekseni näitä. Kaikki tarvitsevat omaa tilaa.
Mulla oli tuota ja on tietysti vieläkin, menettämisen pelko kun kulkee aikalailla yhdessä rakkauden kanssa. Mutta siis rakastin esikoista niin kovaa, että välillä ihan ahdisti. Sitten kun tuli toinen lapsi, niin se rakkaus vähän kuin tasoittui. Yhtä paljon rakastan esikoista kuin ennenkin, mutta nyt kun sillä rakkaudella on toinenkin kohde niin on vähän helpompaa.
Hysteeristä menettämisen pelkoa. Sitä voi olla ketä tahansa läheistä kohtaan. Kuten joku sanoikin tuossa yllä, ei sellainen ole rakkautta.
Joo, minulla on ap:n aloituksessa kuvaama tilanne. Ymmärrän itsekin olla näyttämättä kaikkea tätä pelkoa, etten tee lapselle ja suhteellemme hallaa. Rakastaa ei voi liikaa, mutta tämä jatkuva pelko on itsellenikin kuluttavaa.
Miten pärjäilette muut tilanteen (itsenne...) kanssa?
Rakkaus ja läheisriippuvuus eivät ole sama asia.