Suomen hallitukselle sama kritiikki eli mitä tapahtui varovaisuusperiaatteelle? Miksi altistaa koko väestö puoliksi tuntemattomalle kulkutaudille ensinkään?

Vielä  13/5 eli hyvin lyhyt aika sitten edelleen meillä hallitus ajatteli, että epidemia kuitenkin läpäisee koko väestön ja sitä pitää siinä tehtävässä jopa auttaa. Siksi avattiin koulutkin.

Suomen hallituksella ei ole antaa vastausta yksinkertaiseen kysymykseen: voiko koronaepidemia edetä liian hitaasti?

Valtiosihteeri Martti Hetemäen työryhmän mukaan Suomen strategisen tavoitteen tulee olla epidemian hallittu muttei liian voimakas hidastaminen. Hallituksella ei ole antaa vastausta siihen, voiko koronaepidemia edetä sen mielestä liian hitaasti.

Koko ajan vasta tulee tietoa. Kansanterveys kyseessä.

Järvisen mukaan viime aikoina lääketieteellisessä kirjallisuudessa on myös keskusteltu mahdollisista keskushermoston infektioista koronavirustaudin jälkeen, mutta näistä ei ole vielä tieteellistä näyttöä.

– Monet virukset aiheuttavat aivokuumetta tai tulehdusoireita jonkin hermon ympärillä. Selkeää tietoa ei vielä ole tämän viruksen kohdalla, mutta voi olla mahdollista.

Jälkioireina voi olla myös erilaisia autoimmuunisairauksia, jotka voivat aktivoitua minkä tahansa infektion jälkeen.

– Paljon puhuttu lapsilla ilmenevä Kawasakin-oireyhtymäntauti kuuluu myös autoimmuunisairauksiin. Nämä yleensä ilmenevät taudin paranemisvaiheessa tai sen jälkeen.

Näiden lisäksi myös erilaisia verisuonitukoksia voi syntyä koronaviruspotilailla pitkänkin ajan kuluttua.

– Tavallinen influenssa lisää aivo- ja sydänveritulppien riskiä jopa kuusi kuukautta sairastetun taudin jälkeen. Koronavirusinfektio vaikuttaisi tekevän voimakkaat muutokset hyytymiseen akuuttivaiheessa. Voisi kuvitella, että silloin on myös saattaa olla lisääntynyt riski tän tyyppisiin malleihin.