Lue keskustelun säännöt.
En voi kutsua kavereita kylään, koska eivät sitten lähde pois
06.06.2020 |
Heippa!
Minulla on pari oikein mukavaa ystävää. Nyt olemme kuitenkin etääntyneet, koska kun kutsun heidät kylään, he eivät lähde pois. Tarkoitan tilanteita, joissa kutsun päivällä kylään ja sitten istuvat vielä 01 mun luona. Minulla on lapset ja työt, en jaksa valvoa yömyöhään. (Jos ei ole valmiiksi sovittu, että istutaan myöhään, toki tällöin ok)
Olen tehnyt sitten esim niin, että jos kaveri on tulossa päivällä, sanon lapsille että tulkaa pyytämään vaikka 19 aikaan pizzaa hakemaan. Tai olen sanonut ystävälle, että mun pitää sitten lähteä tiettyyn aikaan kauppaan tms.
Toisen kaverin luona kyläillessä sieltä ei pääse ikinä kotiin, kaveri pitkittää ja pitkittää juttua. Lopulta vaan poikkaisen jutun ja sanon, että pitää mennä.
Harmi, mutta kaverit ovat mukavia ja olisihan se kiva kutsua kylään. Nykyisin näemme esim kahvilassa.
Kun itse menen kyläilemään, olen siellä vaikka pari tuntia. Mielestäni se on ok aika, jos ystävä pyytää vaikka päiväkahville.
Olen yksinhuoltaja, ehkä huono ihminen, mutta en vaan pysty yömyöhään pitämään vieraita. Ja jos sopisin yökyläilyn, niin he ei sitten seuraavanakaan päivänä lähde vielä iltapäivälläkään pois.
Täytyykö tässä laittaa aikaraja heille? Tule kylään kello 14-18 tms?
Eri asia on jotkut juhlat, tietenkin ollaan pidempään ja olen kiva ihminen, en mököttäjä. Mutta näin arkisin, kun on työt ja harrastukset. Tämä on hankalaa.
Onko muilla samanlaisia kokemuksia tai ajatuksia aiheesta. Suurin osa varmaan haukkuu, että olen huono ystävä.
Ja Whats upissakin tekstaillaan tuntikausia. Ja ikää on kumminkin jo 40-50.
Kommentit (6)
Ehkä ollaan jumiuduttu nuoruusikään, jossa valuttiin kaiken päivää kavereilla ja sehän oli tosi kivaa. Olen ajatellut, että 50-vuotiaana kyläilyt on erilaisia, varsinkin kun on lapsiakin ja he tarvii aikaa. (Ruuanlaitto, pyykkäys...) Ehkä täytyy vaan alkaa viemään mattoja ulos ja tampata :D Varmaan kyllä tulisivat sitten mukana ulos seuraksi, vaikka alkaisin ruohonleikkuunkin. (Kärjistetty esimerkki)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän vaikea juttu. Itse jos menen kaverin luo, kerron kyläilyajan, että lähden klo 18 bussilla kotiin. Mutta toiselle ei voi sanoa että meillä voi olla klo 15-18. Ei vaikuta vieraanvaraiselta. Ei kai siinä ole vaihtoehtoa kuin sanoa tapaamisen alussa jo että mun pitää sit tänä iltana käydä vielä kaupassa/ auttaa lasta läksyissä/ tehdä yksi työjuttu. Nekin haiskahtavat selittelyiltä etenkin ilta- aikaan ja viikonloppuisin.
Itsellä samanlainen kaveri. Ei ymmärrä ettei mulla ole aikaa yksinhuoltajana ja työssä käyvänä hengailla monta kertaa viikossa useita tunteja. Viimeksi sanoin että tuu vaan piipahtaa, mutta siivoilen ja meillä menoa klo18. Istui niin kauan etten saanut siivottua eikä ehditty sovittuun menoon. Olin ajatellut että olisi tunnin mutta istui viisi tuntia. Ei kaikki tajua vaikka sanoisi suoraan.
Yksi kaveri on tuollainen. Ei osaa lähteä.
Toinen taas ei ymmärrä, että ei voi minun autotalliin purkaa harrasteautoaan ja sitä käydä rassaamassa kaljapussin kanssa päivät pitkät.
Moikka ja luin noista vierailijoista ja huomasin että on itsellä aika riesa ollut nyt viimeajan. Tutustuin erääseen henkilöön ja tulin kutsuneeksi hänet kylään ,ja apua hän tuli iltapäivällä ja oli yöhön asti lähti vasta 1 aikaan pois, apua minulle tuli aivan ahdistuksen tunne, vihjaili hänelle että täytyy mennä nukkumaan, HÄN VAIN KORJASI ISTUMA ASENTOAAN, haukotteli siinä edessäni, jätti minut yksin puhumaan, eikä kiirettä kotiin ollenkaan, tämä hlö yritti manipuloida taas itsensä kylään, ovelilla pyynnöillä. Huom, oikein yksinäiset ihmiset on oppineet manipuloimisen taidon ,, se on sellaista ovelaa toisen ylipuhuttua psykologiaa, monet ei sellaista huomaa, mutta minä huomasin ja TUNSIN, ahdistusta, ja jotakin outoa vierailun aikana, on outoa istua esim ensimmäisellä kerralla 8-9 tunt., .Olen jälkeen päin kuullut että hänen kanssaan ei oikein kukaan halua edes soitella, antoi itsestään ennen vierailua ihan suht mukavan kuvan. Mietin vain että tuo 8-9tunnin istuminen kielii myös siitä että hlö yrittää täyttää yksinäisyytensä toisen kotiin jumittautumslla. Olkaa tarkkoja ketä pyydätte,toisaalta nämä ovelikot syövät myös energiaa aikalailla.
Joskus nuorena en ystäviesi tavoin ymmärtänyt asiaa, olin lapsuudenystävän kanssa tottunut että aikaa vietettiin yhdessä reilusti. Hänen elämäntilanne muuttui ja nuoruuttani ei käynyt mielessä että hän tuntisi tuolla tavalla.
Ystäväni ystävällisesti sanoi, että on elämäntilanteessa, jossa ei ole aikaa ja energiaa viettää kuin pari tuntia kerrallaan yhdessä. Sillä asia ratkesi ja tottakai ymmärsin hyvin. Vähän toki nolostuin, että asiasta piti sanoa, etten ollut itse ymmärtänyt.