Lue keskustelun säännöt.
Olen ihastunut kaverimieheen, mutta hän ei tunne samoin. Mitä teen?
06.06.2020 |
Olemme tunteneet 15-vuotiaista, olemme nyt 31. Tiedän hänen olleen minuun ihastunut ollessamme noin 20-22. Olemme molemmat tahoillamme seurustelleet, mutta tällä hetkellä molemmat sinkkuja.
Asiaa vaikeuttaa se, että asumme eri maissa. Aloitimme aikoinaan kirjekavereina ollessamme yläasteikäisiä, ja olemme vuosien mittaan pitäneet hyvin tiivisti yhteyttä ja tavanneetkin useita kertoja. Olemme jo vuosien ajan olleet yhteydessä lähestulkoon päivittäin eri viestimien kautta. Hän on tukenut minua vuosien aikana läheisten kuolemien jälkeen, vaikeiden seurustelusuhteiden ja niiden päättymisen aikana sekä auttanut minua monissa käytännön asioissakin. Minä olen samoin tukenut häntä hänen elämänsä kriiseissä, auttanut milloin vain olen voinut. En tokikaan usko olevani hänen elämässään kovinkaan suuri prioriteetti, mutta olemme toisillemme tärkeitä.
Kerroin hänelle tunteistani joskus vuosia sitten, mutta hän sanoi, ettei se ole mahdollista välimatkan vuoksi. Häpesin sitten itseäni ja unohdin koko asian. Kysyin häneltä äskettäin, oliko se hänestä kiusallista, kun kerroin tunteistani, ja hän sanoi sen olleen kiusallista. Häpeän jälleen itseäni, enkä oikein tiedä, mitä tässä nyt tekisi. Tunteeni ovat edelleen olemassa, vaikka en nykyään enää aktiivisesti asiaa ajattelekaan kuin harvakseltaan. Koen kuitenkin, että niin kauan kuin olen hänen kanssaan tekemisissä, haikailen hänestä, enkä pysty täysillä heittäytymään suhteisiin täällä. Elättelen toivoa. Hänen ystävyytensä on minulle äärettömän tärkeää, enkä oikein osaa edes ajatella, etteikö hän olisi elämässäni, mutta tämä on raastavaa.
Kommentit (7)
Ota omaksi parhaaksesi vähän etäisyyttä häneen.
Tunteesi kumpuavat myös omista tarpeistasi, sellaiseen ihmiseen ihastuu helpommin, joka näyttää vihreää valoa (on mukava, ymmärtäväinen, hauskaa seuraa) kun itse on myös avoin ihastumaan ja on itsellä täyttämätöntä kaipuuta.
Suuntaa energiasi muihin asiohin ja etsi kumppani muualta, tunteesi saattavat myös sen myötä laantua ja ei tarvi laittaa välejä poikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun haaveilet hänestä, haaveilet myös sellaisesta, mitä ei oikeasti ole.
Minäkin haaveilen välillä exästäni, mutta siinä ei ole realismia, koska vaikka hän tältä seisomalta alkaisi parisuhteeseen, ei se suhde olisi se minun haavekuvani suhteesta oikeasti kuitenkaan. Mutta haaveilen, koska olen itse yksinäinen ja koska olin onnellinen silloin muutama vuosi sitten.
Suosittelisin myös etäisyyden ottamista, se on melko tehokas tapa viilentää tunteet. En itse pystyisi enkä edes näkisi mitään järkeä ylläpitää ihmissuhdetta, jossa molemmat ajattelevat toisiaan eri mielellä.
En oikein tiedä, miten ottaa etäisyyttä. Se olisi jotenkin outoa.
Mene vaikka jäätelölle, tai lue joku hyvä kirja. Alitajuntasi pelailee pelejä, älä ota sen oikkuja liian vakavasti. Jonkin haluaminen ei tarkoita, että sinun kuuluisi saada se tai että se olisi sinulle edes hyväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuoleta tunteesi. Helpommin tietty sanottu kuin tehty. Jos et pysty ajattelemaan häntä muuta kuin ystävänä lopettaisin yhteydenpidon kaikin puolin, vaikka se kirpaiseekin.