Lue keskustelun säännöt.
Tapailenko miestä vääristä syistä
03.06.2020 |
Olen jonkin aikaa tapaillut todella mukavaa miestä, olemme molemmat jo ns. toisella kieroksella ja aikuisia.
Yleeensä oleilemme miehen asunnolla, se kun sattuu olemaan paremmalla aluella ja suurmpi kuin omani.
Aloin miettiä, että mitäpä jos mieheni asuisi pienemmässä asunnossa kuin minä ja minä olisin se varakkaampi eli kiinnostaisiko tämä mies minua sitten ollenkaan .
Molemmat siis hoidamme omat kulut ja menomme, mutta mietin vain, että mikähän minussa on ns vialla kun mietin, että olenko miehen kanssa vain sen vuoksi, että pääsen hänen kanssaan nautttimaan ns. paremmasta elintasosta, mm. tämän asunnon kautta.
Kommentit (6)
Miten parempi alue näkyy arjessa tai mitä iloa isommasta asunnosta on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos motiivisi on hyötyä toisesta, niin totta kai syysi tapailla häntä ovat väärät. Mutta sitten on ihmisiä joiden motiivi olla ihmissuhteissa ovat aivan toisenlaiset: Ihan vain olla toisen ihmisen lähellä ja jakaa jokapäiväiset asiat, se että välittää ja rakastaa toista (vaikka toinen ei aivan hulluna sinuun olisikaan). Ymmärrän toki, että joillain ihmisillä ei ole ollenkaan kokemusta tällaisista asioista eikä niitä voi ymmärtää: sitten voi vaikka opiskella psykoterapeutiksi tai psykologiksi jotta voi teeskennellä rakkautta.
Oman työkyvyn menettäminen paljasti meidän "romanttisen rakkauden" todellisen luonteen. Erohan siitä tuli. Olimme n. kolmikymppisiä ja lapsenteko oli haaveissa molemmilla. Ymmärrän hyvin puolisoani, että halusi minut jättää, kun en pysty enää perheelle tuomaan leipää pöytään.
Vierailija kirjoitti:
Jos motiivisi on hyötyä toisesta, niin totta kai syysi tapailla häntä ovat väärät. Mutta sitten on ihmisiä joiden motiivi olla ihmissuhteissa ovat aivan toisenlaiset: Ihan vain olla toisen ihmisen lähellä ja jakaa jokapäiväiset asiat, se että välittää ja rakastaa toista (vaikka toinen ei aivan hulluna sinuun olisikaan). Ymmärrän toki, että joillain ihmisillä ei ole ollenkaan kokemusta tällaisista asioista eikä niitä voi ymmärtää: sitten voi vaikka opiskella psykoterapeutiksi tai psykologiksi jotta voi teeskennellä rakkautta.
En itse ajattele, että tapailen hän hyötyäkseni hänestä, sillä pärjään hyvin omillakin tuloilla. Pääsen hänen kauttaan kuitenkin nauttimaan asioista, joihin en itse pystyisi, siksi aloin miettimään, että olenko hänen kanssaan vain sen vuoksi. Toki hän on muutenkin mukava ja nautin hänen seurastaan, itse en niinkään usko enää romanttiseen rakkauteen, ainakaan en sen jälkeen ole uskonut kun edllinen, pitkä parisuhteeni päättyi kun mies löysi uuden.
Olen ehkä itse vähän materiaan taipuvainen ja raha-asioista ja -politiikasta muutoinkin kiinnostunut, ehkä tämä siksi tuli mieleeni.
AP.
Eivät kai asiat ole toisiaan poissulkevia. Ihmisellä on yleensä aina jotain "kynnyksiä" joita pitää ylittää että antaa itselleen luvan ihastua. Sinulle se voi olla riittävä varallisuus. Eikä se tarkoita ettet oikeasti voisi pitää tuosta miehestä. Et vain olisi koskaan antanut itsellesi lupaa ihastua jos mies olisi tyhjätasku.
Itse uskon romanttiseen rakkauteen ja silloin on yksi hailee kumppanin varallisuus ym