Millaisia sopuja olette saaneet aikaan sukumökeistä?
Omistamme mieheni kanssa molemmat osuuden sukujemme yhteisistä kesämökeistä, molemmat tulleet perintöinä. Kesän kynnyksellä saamme aiheesta aina riidan aikaiseksi, ja nyt vihdoin haluaisin päästä jonkinlaiseen kompromissiin. Ongelma on, että mieheni ja hänen kaksi veljeään, joiden kanssa hän mökin omistaa, tekevät päätöksensä keskenään kuuntelematta perheitään. Kun ehdotan jotakin uutta järjestelyä, mies suuttuu. Ymmärrän, että paikka on hänelle rakas, niin on minunkin mökkini minulle. Olen kuitenkin heti valmis vaikka kokonaan luopumaan mökkiosuudestani, jos se olisi meidän perheellemme paras ratkaisu. Mieheni ei ole valmis edes keskustelemaan mökkiusuutensa myynnistä eikä mistään muustakaan.
Veljineen velvoittavat meitä kaikkia viettämään valtaosan kesälomastamme mökillään, koska niin he tekivät lapsenakin. Mies perustelee asiaansa mm. sillä, että veljet laittaisivat häneen välit poikki, jos hän edes ehdottaisi osuudestaan luopumista. Meitä puolisoita ahdistaa, koska mökille on useiden tuntien ajomatka ja se on myös todella huonokuntoinen. En painosta miestäni vähääkään, päinvastoin olen hyvin varovaisesti yrittänyt sanoa, että haluaisin keskustella vaihtoehdoista. Heille vaihtoehtoja ei ole, ja minä haluan vain "aivopestä hänet".
Oletteko muut saaneet sopua aikaan näin tunteita herättävässä asiassa? Miten saisin mieheni ymmärtämään, että vaikka paikka on heille tärkeä, me muut emme välttämättä viihdy siellä ainakaan valtaosaa kesälomasta?
Kommentit (6)
Miksi sinun sinne tarvii mennä? Miksei mies voi mennä rakkaalle mökilleen silloin kun haluaa, ja sinä menet omalle, tai olet kotona?
Meillä on niin että miehellä on rakas suvun mökkipaikka, itse taas inhoan mökkeilyä, ja mies käy itsekseen mökillä.
Itse ajattelin luopua osuudesta. Mökkeily ei innosta ja kurjaa siellä oli lapsenakin.
Ostin siskoni ulos perintömökistä.
Mökillä ollaan nytkin. Ihan parasta.
Jaan mökin siskoni kanssa ja meillä on ihan helppoa mökin jakaminen. Kumpikin ymmärrämme, että mökki on lapsuuden onnela vain meille, ei puolisoillemme. Käymme mökille suunnilleen näin: 1. viikonloppu minä ja perheeni, 2. viikonloppu sisko perheineen. 3. viikonloppu minä ja siskoni vaihtelevasti lasten kanssa. Kolmen viikonlopun kierto ei ole kiveen hakattu ja vuoroja voi tarvittaessa vaihtaa, usein mökkeilen vain siskoni kanssa. Isommalla porukalla mökkeilemme ehkä kerran kesässä johtuen siskoni puolison koira allergiasta, minulla kun on koira. Kesälomat jaamme siten, että kumpikin saa halutessaan olla mökillä vähintään viikon omassa rauhassa, ehkä olemme niin samasta puusta veistettyjä, että arvostamme omaa rauhaa yli kaiken. Vieraita ei meidän mökille mielellään kutsuta, kerran kesässä (juhannuksena) se sopii 😂
Aplle sanoisin, että rohkeasti ja avoimesti kertomaan toiveistaan. Jos toinen loukkaantuu kuuntelematta kantaasi loukkaantuisin takaisin (vaikka ihan periaatteesta), että vain yhden ihmisen lomanviettoko se täällä onkin tärkeintä. Noh toki aikuisesti pitäisi pyrkiä..
Eihän sinun sinne tarvi mennä.