Koulujärjestelmä ei ota huomioon, että jotkut ovat kinesteettisiä oppijoita.

Meitä erityisherkkiäkään ei huomioida millään tavalla. 

Väitätkö, ettei koulussa saa pyörittää kynää tunnilla. Todellakin saa. Ja monissa kouluissa oppilailla on käytössä keinuvia tuoleja, jumppapalloja, stressileluja jne. Tunteja tauotetaan ja väliin otetaan leikkejä. Kyllä kaikki pyritään huomioimaan, mutta kun toimitaan ryhmässä, ei tunti voi edetä yhden ehdoilla.

Yhteiskuntamme ei ota huomioon, että noin puolet väestöstä on enemmän introvertteja, joille ei sovi hälyisät luokat ja avokonttorit. Elämä ei ole reilua.

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskuntamme ei ota huomioon, että noin puolet väestöstä on enemmän introvertteja, joille ei sovi hälyisät luokat ja avokonttorit. Elämä ei ole reilua.

introvertit = epävarmoja nössöjä

Vierailija kirjoitti:

Meitä erityisherkkiäkään ei huomioida millään tavalla. 

Niinpä. Harmi kun olemme tällaisia melko hauraita erikoisuuksia niin emme voi tehdä edes vallankumousta. 

Missä koulussa EI saa pyöritellä kynää? Esimerkki ei edes kuvaa kinesteettistä oppijaa. Eihän se kynän pyörittely "opeta" opiskeltavaa asiaa vaan auttaa keskittymisessä, ellei kyse ole ekasta luokasta ja ympyrään tutustumisesta.

On oppiaineita ja sisältöjä, joissa kinesteettinen oppija on vahvoilla (taito- ja taideaineet), mutta mitä teoreettisemmasta asiasta on kyse, sitä vaikeampi kinesteettisen oppijan vahvuuksia on hyödyntää. Miten opetat derivointia kinesteettisesti?

Up

kyllä kuule otetaan huomioon. On ihan tarjolla sellaisia kynään liitettäviä kumihärpäkkeitä, joita nää kinesteettiset oppijat saa pyöritellä, jos kynänpyörittely ei riitä. On liikkuvia istuinalustoja, jumppapalloja, säkkituoleja. Erikokoisia päällystettyjä palloja, joita voi pyöritellä sormien tai käsien välissä.

Koulussa aivan loputtomasti otetaan huomioon vaikka ja mitä kaikkea, aivan päättömän paljon.

Teoria noista yksittäisistä tyyleistä oppia (kinesteettinen, visuaalinen...) on debunkattu jo ajat sitten. Lisäksi koulussa saa kyllä pyöritellä kynää ja touhuta muutakin tuollaista pientä, joka ei vie liikaa keskittymistä tai häiritse muita.

Oman lapsen luokkahuoneessa on paljon erilaisia tiloja ja alueita, on loossi, pyöreä pöytä, raheja, tavallista pulpettia ja pieni ”esiintymislavakin”. Myös teemaviikkoja järjestetään ja retkillä käydään. Oppimisympäristön monimuotoisuus tukee varmasti myös ”kineettistä oppijoita”. Kannattaa ottaa huomioon myös se, että hermostomme ei ole niin yksiselitteinen. Mietipä vaikka omaa oppimistasi: tuskin käytännössä opit parhaiten vain yhdellä, tietyllä tavalla. Ja jos ”kynän heiluttelu” oppitunnilla olisi merkittävä oppimisen edistäjä, voit olla varma että niitä kyniä heiluteltaisiin :)