Lue keskustelun säännöt.
Suurimmat ostoksesi, minä yllätyin omistani kuinka pieniä ne ovat
25.05.2020 |
Aloin miettiä, että mihin olen oikein rahani viimeisen kymmenen vuoden aikana laittanut. Omakotitalon rakensimme kohta 15 vuotta sitten, joten ikääkin on jo kertnyt, keski-iän tukevalla puolella. Talo on suurin ostokseni. Kauhistuin kun huomasin, että asunnon jälkeen suurin investointini henkilökohtaisessa taloudessani on ulkomaan matka noin pari tonnia silloin tällöin, yksi koru noin 800 euroa, silmälasit, seuraavaksi muutama huonekalu alta 500, seuraavaksi tuleekin jo kamera, matkalaukut ja käsilaukut muutaman satasen, alesta sukset. Puhelin ja kone on työn kautta. Auto vanha ja ollut sama. Polkupyörää olen miettinyt, mutten ole raaskinut. Vanha pyörä on varmaan 25-30 vuotta vanha, ostettu käytettynä 17 vuotta sitten. Ihan surkea esitys kun lähtee tarkastelemaan! Yllätyin kuinka pieniä ostokseni ovat olleet. Miten muilla, millaisia ostoksia, panostuksia te olette tehneet esim 10 vuoden kuluessa?
Kommentit (18)
Talo (minun osuus 200 000), auto (24 000), matkat, huonekalut, silmälasit. En yllättyisi, jos kaikilla on nämä sanat. Ehkäpä mökki, vene ja harrastukset ovat joillakin listalla. Tuskin nämä rahanmenokohteet ihmisillä niin erilaisia on.
Itse olen yllättynyt kuinka paljon esiteini maksaa. Toukokuussa meni lenkkareihin 120, takkiin 60, paitoihin 200.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin ostos oli tietysti asunto, tai siis puolikas siitä; se oli 245 000 euroa. Sitten oli yksi "kerran elämässä" matka joka oli noin 11 000 euroa per nokka (meitä oli kaksi, eli minä ja mieheni). Kolme vuotta sitten ostin 1200 euron iPadin ja puolitoista vuotta sitten joululahjaksi itselleni kalleimman iPhonen joka silloin oli saatavilla, sille tuli suojakotelon kanssa hintaa yli 2000 euroa. Niin ja viime kesänä ostin noin 10 minuutin mietinnän jälkeen nojatuolin ja siihen yhteensopivan rahin, joiden hinta oli noin 2400 euroa yhteensä. Mutta siinäpä nuo sitten suurin piirtein ovatkin nuo erityisen hintavat ostokset. Autoa ei ole, eikä kesämökkiä.
Sitten jos aletaan laskea yhteen niin kyllä minulla varmaan se pari tuhatta menee vuodessa vaatteisiin ja kenkiin. Mutta siinä on sitten tosiaan monta vaatekappaletta ja useammat kengät. Suurin yksittäinen erä vaatteiden suhteen taisi olla parinsadan euron talvitakki.
Elämäni kallein ostos tähän mennessä on ollut piano, reilut 1000 euroa. Asunto on vielä ostamatta...
Vierailija kirjoitti:
Suurin ostos oli tietysti asunto, tai siis puolikas siitä; se oli 245 000 euroa. Sitten oli yksi "kerran elämässä" matka joka oli noin 11 000 euroa per nokka (meitä oli kaksi, eli minä ja mieheni). Kolme vuotta sitten ostin 1200 euron iPadin ja puolitoista vuotta sitten joululahjaksi itselleni kalleimman iPhonen joka silloin oli saatavilla, sille tuli suojakotelon kanssa hintaa yli 2000 euroa. Niin ja viime kesänä ostin noin 10 minuutin mietinnän jälkeen nojatuolin ja siihen yhteensopivan rahin, joiden hinta oli noin 2400 euroa yhteensä. Mutta siinäpä nuo sitten suurin piirtein ovatkin nuo erityisen hintavat ostokset. Autoa ei ole, eikä kesämökkiä.
Sitten jos aletaan laskea yhteen niin kyllä minulla varmaan se pari tuhatta menee vuodessa vaatteisiin ja kenkiin. Mutta siinä on sitten tosiaan monta vaatekappaletta ja useammat kengät. Suurin yksittäinen erä vaatteiden suhteen taisi olla parinsadan euron talvitakki.
Kyllä taas paistaa niin selvästi rivien välistä läpi että sulla on sitä rahaa millä mällätä! Ei kuka tahansa ostele mitään satojen tonnien asuntoa, jotain 2400 euron nojatuolikalustoja heräteostoksena tai kalleimpia iPhoneja.
Monella esim. työttömällä yh:lla ei ole liikkumavaraa yhtään omassa kulutuksessaan kun kaikki rahat menee ihan peruselämiseen eikä voi haaveillakaan mistään kymppitonnin lomamatkoista. Eikö kertakaikkiaan saada jotain raippaveroa päälle millä otettaisiin ylimääräiset rahat niiltä pois kellä sitä on ja jaettaisiin pottia vähän tasaisemmin myös niille köyhemmille ja vähäosaisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin ostos oli tietysti asunto, tai siis puolikas siitä; se oli 245 000 euroa. Sitten oli yksi "kerran elämässä" matka joka oli noin 11 000 euroa per nokka (meitä oli kaksi, eli minä ja mieheni). Kolme vuotta sitten ostin 1200 euron iPadin ja puolitoista vuotta sitten joululahjaksi itselleni kalleimman iPhonen joka silloin oli saatavilla, sille tuli suojakotelon kanssa hintaa yli 2000 euroa. Niin ja viime kesänä ostin noin 10 minuutin mietinnän jälkeen nojatuolin ja siihen yhteensopivan rahin, joiden hinta oli noin 2400 euroa yhteensä. Mutta siinäpä nuo sitten suurin piirtein ovatkin nuo erityisen hintavat ostokset. Autoa ei ole, eikä kesämökkiä.
Sitten jos aletaan laskea yhteen niin kyllä minulla varmaan se pari tuhatta menee vuodessa vaatteisiin ja kenkiin. Mutta siinä on sitten tosiaan monta vaatekappaletta ja useammat kengät. Suurin yksittäinen erä vaatteiden suhteen taisi olla parinsadan euron talvitakki.
Kyllä taas paistaa niin selvästi rivien välistä läpi että sulla on sitä rahaa millä mällätä! Ei kuka tahansa ostele mitään satojen tonnien asuntoa, jotain 2400 euron nojatuolikalustoja heräteostoksena tai kalleimpia iPhoneja.
Monella esim. työttömällä yh:lla ei ole liikkumavaraa yhtään omassa kulutuksessaan kun kaikki rahat menee ihan peruselämiseen eikä voi haaveillakaan mistään kymppitonnin lomamatkoista. Eikö kertakaikkiaan saada jotain raippaveroa päälle millä otettaisiin ylimääräiset rahat niiltä pois kellä sitä on ja jaettaisiin pottia vähän tasaisemmin myös niille köyhemmille ja vähäosaisille.
Myönnän ihan suoraan että rahaa on meillä enemmän kuin useimmilla (molemmilla on todella hyvät työpaikat). Mutta kyllä niistä tuloista veroakin maksetaan, totta kai.
Ja jos se yhtään lohduttaa, niin voit ajatella että joka vuosi tuen tuhansilla euroilla vanhempiani ja siskoani, jotka todellakin ovat niitä köyhempiä ja vähäosaisia. Esim. maksan siskon vuokrasta puolet, ja vanhempani asuvat ilmaiseksi talossa jonka ostin heille (olisivat jossain kunnan yksiössä muuten, jos sellaistakaan olisivat saaneet).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1. Autokoulumaksut yhtenä könttänä 1300-1500
2. Sohva 450
3. Sänky 300-400
Olemme vuokralla, joten suurin ostokseni on ollut noin 12 000€ maksanut auto.
Mikäli autoa en laskisi tähän, olisi kallein ostokseni ollut 600€ silmälasit, joista työnantaja maksoi takaisin suuren osan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No meillä kyllä on mennyt rutkasti rahaa viimeisen 10 v aikana. Pelkästään talon remonttiin n. 220.000, toisen talon osto pari milliä.
Useampia pitkiä luksuslomia, kolme autoa jne.
Vaatteisiin tai mihinkään merkkilaukkuihin en kuluta rahaa.
Oma kämppä on kallein hankintani, se oli himpun verran alle 200000€. Sen jälkeen tulee laukut, niistä kallein jonkun verran yli 4000€.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viimeisten viiden vuoden aikana olen ostanut seuraavaa:
- Vaatteista kalleimmat ovat olleet kolme paria trikoohousuja. Ne kuuluvat kotiasuuni, ja edelliset oli paikattu niin monta kertaa, että kangas alkoi hajota itsekseen eikä uusia saumoja pystynyt enää ompelemaan. Housut olivat Prismassa tarjouksessa alle 6 eurolla kappale.
- Ruoasta kallein yksittäinen investointi on ollut pari kertaa vuodessa ostamani merilohi, fileoituna pari kiloa sisäänheittotarjouksena, kuutisen euroa kilo.
- Autoon hankin kerran kuussa 20 eurolla ysivitosta.
- Kosmetiikan kallein tuote on ollut kahdeksan euron ripsiväri. Valitettavasti käteen sattui juuri se ei-vedenkestävä, joten hukkaan meni se raha. Käyttämättä jäi.
- Sähköön menee suorassa sähkölämmityksessä talviaikaan 120-130 euroa kuukaudessa; toinen pakollinen meno on tietoliikenne, johon menee monta kymppiä.
- Verenpainelääkkeisiin kuluu viitisen euroa kuukaudessa. Onneksi ei ole tarvetta muille lääkkeille.
Siinäpä ne kalleimmat ostokseni. Erinäisistä syistä ollen joutunut tulemaan toimeen viimeiset kaksi vuotta alle 500 eurolla kuussa, ja siitä rahasta olen maksanut aivan kaiken. Asumisesta en ole maksanut tuona aikana tietenkään mitään, kun raha ei siihen riitä (kyllä, seuraamuksia on tulossa), ja autosta en ole maksanut muuta kuin bensan. Renkaat vaihtuvat omin voimin.
Tähän tottuu ajan mittaan, kun koskaan ei ole varaa edes välttämättömään. Mitään ei voi ostaa huvin vuoksi. Ihmisten kanssa en ole enää ollenkaan tekemisissä, koska en voi käydä edes kahvilla, eikä tässä oikein ole enää puheenaiheitakaan. Huono juttu on se, että tätä jatkuu hautaan saakka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin ostos oli tietysti asunto, tai siis puolikas siitä; se oli 245 000 euroa. Sitten oli yksi "kerran elämässä" matka joka oli noin 11 000 euroa per nokka (meitä oli kaksi, eli minä ja mieheni). Kolme vuotta sitten ostin 1200 euron iPadin ja puolitoista vuotta sitten joululahjaksi itselleni kalleimman iPhonen joka silloin oli saatavilla, sille tuli suojakotelon kanssa hintaa yli 2000 euroa. Niin ja viime kesänä ostin noin 10 minuutin mietinnän jälkeen nojatuolin ja siihen yhteensopivan rahin, joiden hinta oli noin 2400 euroa yhteensä. Mutta siinäpä nuo sitten suurin piirtein ovatkin nuo erityisen hintavat ostokset. Autoa ei ole, eikä kesämökkiä.
Sitten jos aletaan laskea yhteen niin kyllä minulla varmaan se pari tuhatta menee vuodessa vaatteisiin ja kenkiin. Mutta siinä on sitten tosiaan monta vaatekappaletta ja useammat kengät. Suurin yksittäinen erä vaatteiden suhteen taisi olla parinsadan euron talvitakki.
Kyllä taas paistaa niin selvästi rivien välistä läpi että sulla on sitä rahaa millä mällätä! Ei kuka tahansa ostele mitään satojen tonnien asuntoa, jotain 2400 euron nojatuolikalustoja heräteostoksena tai kalleimpia iPhoneja.
Monella esim. työttömällä yh:lla ei ole liikkumavaraa yhtään omassa kulutuksessaan kun kaikki rahat menee ihan peruselämiseen eikä voi haaveillakaan mistään kymppitonnin lomamatkoista. Eikö kertakaikkiaan saada jotain raippaveroa päälle millä otettaisiin ylimääräiset rahat niiltä pois kellä sitä on ja jaettaisiin pottia vähän tasaisemmin myös niille köyhemmille ja vähäosaisille.
Mitä ihmettä?
En itsekään ole rikas mutta hyväksyn sen että joku toinen on. Jos naapurin Riitalla on varaa ostaa uusi nojatuoli niin antaa sitten ostaa. Minä istun sitten kirpparilta ostetulla sohvalla mutten ainakaan itke kuinka huono ihminen Riitta onkaan kun tuolla tavalla kehtaa rahojaan käyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kakkosasunto, 110000. No tähän laitoin perintörahaa.
Puolikas okt ja remonttikulut, työtä ja tunteja ei nyt lasketa, 55000 ja 25000.
Faijan yksiön lunastaminen perikunnalta ja remppa siihen 40000.
Auto 26000. Toinen 10v sisään.
Sitten romahtaa, tonnin-kahden luokassa on läppräriä, fillaria, muksun harrastuksen vuosikulut, viime kesän reissu muksun kanssa, järjestelmäkamera, kakkosasunnon kalustamista...
Tuosta sijoitusyksiöstä ja autosta on velkaa. Toisaalta likvidejä varojakin on bruttovuosipalkan verran. Nämä siis omat, miehellä omansa.
Silmälasitkin on oikeastaan apuväline.
Varaton saisi melkein ilmaiseksi, vai pitäiskö mielestänne saada.?
Asunto on kallein ostos suomalaisella yleensä.
Mutta ihan herättävä ja kiva aihe.
Itse en oikein rojuja ostele, vaatteetkin kulutan loppuun, näkisitte ne... 😅
Autosta tykkään, että vanha on hyvä. Ei ole niin hienoja korjattavia osia, vaan groovea kun en parempaa sanaa keksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuo ovat tavallisten ihmisten normaaleja menoja elämän aikana. Suomalaiset elävät järkevästi.
Silti pankki syynää taviksia rahanpesun varalta.
Elämän aikana on tullut ostettua asunto, monia matkoja ja muutama rotukissa rapakon takaa.
Vaatteisiin, ravintoloihin ym. palveluihin on mennyt varsin vähän.
Vierailija kirjoitti:
Nuo ovat tavallisten ihmisten normaaleja menoja elämän aikana. Suomalaiset elävät järkevästi.
Silti pankki syynää taviksia rahanpesun varalta.
Ne pankin syynäykset tuntuu kyllä ihan älyttömiltä. Tuntee itsensä melkein rikolliseksi kun tiedusteluihin vastaa.
Ei ole omistusasuntoa tms oikeasti isoa, isoimmat ostokset on jotain tonnin, parin luokkaa (en ole varma minkään täsmällisestä hinnasta). Muutama matka, silmälasit, kiikarit, jotkut huonekalut, polkupyörä jne. Ihan tavallisia juttuja siis, ja sellaisia ettei niitä olla jatkuvasti ostamassa. Esim. kiikarit on ostettu 20 v sitten.
Oma talo on suurin investointi mutta siitä on tosiaan yli 10 v aikaa. Sitten on auto, jotain reilu 10 000, joten maltilla mennään. Matkoja en ole tehnyt kuuteen vuoteen ja silloinkin rahaa on mennyt alta tonnin. En osta kalliita laukkuja enkä koruja mutta kummitytölle tuli annettua usean sadan euron lahjakortti ja vaatteisiin tuhlaan vuodessa noin 100-400 euroa mutta en yhteen vaatteeseen vaan kaikkiin yhteensä. Puhelin on noin 500 euron arvoinen mutta sain sen lahjaksi. Jääkaappi ja astianpesukone ehkä suurimmat yksittäiset investoinnit, hiukan alle tonnin.
Olen aika halpa.
Ja silti rahaa ei ole mihinkään. Johtuu hurjasti syövistä teineistä. Ruokakauppaan menee 200 euroa viikossa eikä edes riitä. Sähkölasku on myös päätähuimaava, talvisin jopa 300 euroa kuukaudessa.