Joka kerta kun teen jonkun isomman hankinnan, veljeni mollaa minua "huonoista kaupoista"
En tajua mikä häntä riivaa. Ostan sitten asunnon, auton tai vaikka polkupyörän, aina olen hänen mielestään tehnyt huonot kaupat.
Kuitenkin esim. ensiasuntoni, jota aikanaan kovin parjasi, myin 5 v myöhemmin liki 50 %:n voitolla. Ei se nyt objektiivisesti arvioidenkaan ollut huono sijoitus.
Kommentit (17)
Vierailija kirjoitti:
Mitä haluaisit meidän sanovan?
palstapsykologin arviota kaipaan, kai... Tai jos jollain muulla samaa ongelmaa sisaruksen kanssa?
Ap
Älä kiinnitä huomiota veljesi moitteisiin. Ne ovat hänen kateellisia ? kommenttejaan. Ei kokemusta sisarruksista eikä paljon muistakaan sukulaisista joten tuskin olen hyvä palstapsykologi, mutra eikö ne aina ole kateellisia .
Yleisesti ihmettelen miten paljon ihmiset palstaan perustuen antavat kaiken maailman anoppien, äitien, sisarrusten ym.serkun kummin kaimojen vaikuttaa elämäänsä ja mielenrauhaansa. Miksi pohtia yökaudet mitähän se nyt sillä ja sillä tarkoitti.
Kuunnella voi kohteliaasti jos jaksaa, mutta samalla voi vaikka päässään kertailla kertotauluja tai saksan prepositioita.
Jotkut on just tuommosia että niiden koko elämä tuntuu olevan sarja uskomattoman eeppisiä kauppoja ja aina jollain kummallisilla suhteilla saatuja, tyyliin ostinpa uuden auton 30% alennuksella tai mökin aivan massiivisella alennuksella alueen hintatasoon nähden tai mitä milloinkin. Ikinä nää ei huonoa kauppaa omien tarinoidensa mukaan tee ja kukaan muu ei moisiin alennusprosentteihin pääse muuten kuin ehkä ostamalla varastettua tavaraa.
Eli ei kannata stressata noista. Tosin eipä noille jaksa omista tavallisista kaupoistakaan kertoa.
Tunnen yhden samanlaisen. Kieron savolaisen prototyyppi. Vänkäävä kaupostelija, pihi kuin pukki.
Oletko nuorempi sisarus? ihan normaalia vähättelyä ja alitajuista jos ei suorastaan kateutta niin kuitenkin lähtökohtaisesti ajatus siitä, ettei nainen voi onnistua kaupoissa. Paras kun päästää yhdestä korvasta sisään ja suoraan toisesta ulos.
Omat vanhempani, jo kasikymppisiä, ovat olleet ihan samanlaisia omien sisarustensa kanssa koko minun ikäni. Äitini veljet arvostelivat kaikkia äitini hankintoja ja päätöksiä, puolisosta lähtien. Isäni taas arvostelee omien sisarustensa valintoja ja toistepäin. Melko normaalia tai vähintään yleistä, sanoisin :)
Minä en enää viitsi enää sanoa siskolle mitään.
Intopinkeänä hankkii jotain, joka on vähintäään 25 - 1000% kalliimpaa kuin käypä hinta.
Viimeiseksi hankki ikkunat taloonsa joltain kiertelevältä koijarilta. Ikkunoissa tai niiden asennuksessa ei ollut vikaa. Se että laittoi 11 000 euroa ikkunoihin oli kyllä pikkasen suolaista. Mutta kun se koijari rapsutti koiraakin.
Jos vastaava olisi laitettu minulle, niin hinta töineen olisi ollut nelisen tonnia.
Ja sitten siskolla on kuulemma rahat lopussa, no kappas.
Pikkusisko olen tosiaan. Harmittaa vaan kun olen oikeasti varsin harkitseva hankinnoissani ja sitten aina saa ryöpytyksen osakseni.
Ap
Besserwisseröintiä se vain on, eli toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Älä kerro asioistasi sille veljelle. Myöskään siksi, että jos hankintasi onnistuvat hyvin, jossain kohtaa häneen iskee kateus ja ajattelee, että hänenkin jotenkin kuuluu päästä hyötymään varakkuudestasi.
Aina ei kaikki näe omaa puoltansa asioissa. Mun siskoni pitää itseään muita parempana ja kertoo avoimesti kaupoistaan/ostamistaan kalliista jutuista.
Sitten uhriutuu jos joku kehtaakin kyseenalaistaa tämän hankintoja. Pitäisi aina vain myötäillä kerta toisensa jälkeen mutta kun en jaksa enää!
Aina ei siis ole kyse kateudesta vaan tämän kaupantekijän jo korvista pursuava itsekehu jota tämä itse tuskin edes tiedostaa harrastavansa.
Vierailija kirjoitti:
Älä kerro asioistasi sille veljelle. Myöskään siksi, että jos hankintasi onnistuvat hyvin, jossain kohtaa häneen iskee kateus ja ajattelee, että hänenkin jotenkin kuuluu päästä hyötymään varakkuudestasi.
Tämä. Tai vaihtoehtoisesti valehtelet maksamasi hinnan puolta pienemmäksi kuin todellisuudessa. Varmasti ovat huonoja kauppoja hänen mielestään silti. 😉
Mun isä oli samanlainen. Se kysyi paljonko maksoin ja alkoi sitten kiroilemaan, että olisi saanut sen paljon halvemmalla. Se aina arvosteli hankintojani ja valintojani, se oli sen tapa .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä kerro asioistasi sille veljelle. Myöskään siksi, että jos hankintasi onnistuvat hyvin, jossain kohtaa häneen iskee kateus ja ajattelee, että hänenkin jotenkin kuuluu päästä hyötymään varakkuudestasi.
Tämä. Tai vaihtoehtoisesti valehtelet maksamasi hinnan puolta pienemmäksi kuin todellisuudessa. Varmasti ovat huonoja kauppoja hänen mielestään silti. 😉
Isälleni kerroin hinnan aina reilusti edullisemmaksi ja silti olisi saanut halvemmalla.
Koittakaa keksiä jotain muita puheenaiheita. Raha on yleensäkin vähän hankala aihe kenen kanssa tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Koittakaa keksiä jotain muita puheenaiheita. Raha on yleensäkin vähän hankala aihe kenen kanssa tahansa.
Ei rahasta puhutakaan, mutta jos asut jossakin tai tulet pihaan eri kulkuneuvoilla edm ihmistyyppi "hyökkää" päälle ja alkaa tenttaamaan. Ei oikein voi olla vastaamatta jotakin, kun lähisukulainen on kyseessä. Ne ei päästä helpolla, tiedän kokemuksesta, kun isäni painosti.
ei ap
Vierailija kirjoitti:
Älä kiinnitä huomiota veljesi moitteisiin. Ne ovat hänen kateellisia ? kommenttejaan. Ei kokemusta sisarruksista eikä paljon muistakaan sukulaisista joten tuskin olen hyvä palstapsykologi, mutra eikö ne aina ole kateellisia .
Yleisesti ihmettelen miten paljon ihmiset palstaan perustuen antavat kaiken maailman anoppien, äitien, sisarrusten ym.serkun kummin kaimojen vaikuttaa elämäänsä ja mielenrauhaansa. Miksi pohtia yökaudet mitähän se nyt sillä ja sillä tarkoitti.
Kuunnella voi kohteliaasti jos jaksaa, mutta samalla voi vaikka päässään kertailla kertotauluja tai saksan prepositioita.
Miksi ja missä päin suomea sana sisarusten kirjoitetaan kahdella r kirjaimella? Miksei myös serkku oli serrku?
Sisistymätöntä ja kuvottavaa.
Mitä haluaisit meidän sanovan?