Lue keskustelun säännöt.
Lapsi itkee kaikesta
24.05.2020 |
Miksi en saa lastani olemaan hetkeäkään tyytyväisenä? Itkee koko ajan kaikesta. Jos ulkona pitäisi kääntyä vasemmalle niin itkee kun ei mennä oikealle. Jos istun asennossa a enkä asennossa b niin itkee. Jos lapio on liian lyhyt tai pitkä niin itkee. Jos on ruoaksi lempiruokaa mutta sen kanssa ei ole lempilusikkaa niin itkee. Jos yritän lukea lapsen kanssa kirjaa niin itkee kun haluaisi pelata palapeliä. Jos sitten vaihdetaan palapeliin niin itkee. Jos sanon porsas enkä possu niin itkee. Ei kiukuttele vaan itkee lohduttomana. Täytti kk sitten kaksi. On terve, ja aina ollut vähän tällainen mutta pahentunut koko ajan.
Alan olla ihan hermoraunio ja alan itsekin itkemään väsymyksestä kun lapsi nukahtaa. En tiedä enää miten saisin lapsen olemaan edes Yhden päivän tyytyväinen. Huomiota saa ja syliä mutta ei ole koskaan oppinut että itkemällä saisi tahdon läpi koska ei saa.
Kommentit (15)
Tunteellinen ja yliherkkä lapsi, olin samanlainen. Itselläni alkoi reippaasti tasoittua kun täytin 7v, oli lähes tiessään kun olin 13v. Olin siis edelleen yliherkkä, mutten vaan itkenyt kaikesta enää. Kamalan raskastahan tuo on vanhemmalle, hakekaa neuvolasta apua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko asperger? Heillä on usein hyvin vahvat mielipiteet asioista, ja pettyvät, kun toiveet eivät toteudu? Meillä ainakin lapsena tyytymättömämpi vauvoista sai myöhemmin autismidiagnoosin, vaikka on hyvin koulussa pärjäävä ja normaalin oloinen poika.
Vierailija kirjoitti:
En voi muuta sanoa ku et valitettavasti kuuluu tohon ikään. Kaikilla ei noi paha ole mut taaperot tyypillisesti itkee/raivoaa tyhjistä jutuista.
Kun oma lapsi oli tossa vaiheessa nii en ruvennut miellyttää vaa pistin kestää sen ettei asiat mee nii ku hän haluaa. Lopulta se toimi ja nykyään 5v ja hyvin suhtautuu siihen ettei kaikki mee niinko hän haluaa ja on helppo keskustella asioista
En minäkään ole lähtenyt miellyttämään ja koko ajan tekemään lapsen tahdon mukaan. Mutta olen yrittänyt joka päivä keksiä jotain mukavaa jotta tulisi positiivinen tunnelma mutta ne päättyy aina minuuteissa lapsen itkuun siitä että esim. istuin lapsen mielestä väärin tai lihapullapala oli väärän muotoinen tai ulkona tuulee. Ap
Koeta vastata että elämä on sellaista että kaikki ei mee miten kuvittelee
No ei voi kuin ihmetellä nykyään näitä naama punaisena rääkyviä k.usiperseitä. Se ei ole itkua vaan hel.vetinmoista kurkku suorana rääkymistä. Ei ennen lapset tuollaisia olleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tunteellinen ja yliherkkä lapsi, olin samanlainen. Itselläni alkoi reippaasti tasoittua kun täytin 7v, oli lähes tiessään kun olin 13v. Olin siis edelleen yliherkkä, mutten vaan itkenyt kaikesta enää. Kamalan raskastahan tuo on vanhemmalle, hakekaa neuvolasta apua?
En saa neuvolasta apua. He eivät kuuntele kun yritän selittää tilannetta eikä kysy lisäkysymyksiä vaan kuittaavat asian esim luennoimalla siitä että äiti ei saa hössöttää. Vaikka en ole hössöttänyt, en ole ollenkaan hössöttävä luonne. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi muuta sanoa ku et valitettavasti kuuluu tohon ikään. Kaikilla ei noi paha ole mut taaperot tyypillisesti itkee/raivoaa tyhjistä jutuista.
Kun oma lapsi oli tossa vaiheessa nii en ruvennut miellyttää vaa pistin kestää sen ettei asiat mee nii ku hän haluaa. Lopulta se toimi ja nykyään 5v ja hyvin suhtautuu siihen ettei kaikki mee niinko hän haluaa ja on helppo keskustella asioistaEn minäkään ole lähtenyt miellyttämään ja koko ajan tekemään lapsen tahdon mukaan. Mutta olen yrittänyt joka päivä keksiä jotain mukavaa jotta tulisi positiivinen tunnelma mutta ne päättyy aina minuuteissa lapsen itkuun siitä että esim. istuin lapsen mielestä väärin tai lihapullapala oli väärän muotoinen tai ulkona tuulee. Ap
Uhmaahan tuo on, vaikka reaktio on kiukun sijaan itku. Ihan samoista asioista meillä lapsi meni tolaltaan; ei ole torstai tai että ukin auto ei ole sininen.
Yhden tutun lapsi oli ihan samanlainen tuossa iässä, itki mutta ei kiukunnut. Itki ihan kaikesta. Meni ohi ajan kanssa, edelleen rauhallinen ja vähän arka lapsi. Mutta ihan uhmaikään sopivaa minusta ainakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulta on jo ilo kadonnut elämästä tämän loputtoman itkun ja kitinän vuoksi. En ole viikkoihin nauranut kertaakaan. Mikään mukava mitä yritän ei kelpaa lapselle. Mikään jämäkkyys, rauhallisuus tai selkeät rajat ei vaikuta mihinkään. Äsken oltiin ulkoilemassa. Lapsi halusi että kävellään käsi kädessä mutta itki sitten sitä että pidin kädestä kiinni. Haettiin sitten rattaat joihin halusi mennä istumaan mutta itki sitten sitä että pidin jotenkin väärässä kohtaa käsiäni kun työnsin rattaita. Elämässäni ei ole enää mitään muuta kuin itkua. Ap
Uhmaikä. Joskus otin kellosta aikaa, niin pahimmassa vaiheessa alkoi uusi uhman tai itkun vaihe 3-4minuutin päästä siitä, kun vanha oli loppunut.
Kehitysvaihe varmaankin teki tehtävänsä, koska leikki-ikäisenä, eskarilaisena ja koululaisena on tuo lapsi ollut erittäin joustava, mukautuva ja toiset huomioonottava.
Tsemppiä! Raskaalta tuntuu, mutta ainakin voit olla varma siitä, että lapsesi uskaltaa ilmaista sinulle kielteisetkin tunteensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Raskaalta tuntuu, mutta ainakin voit olla varma siitä, että lapsesi uskaltaa ilmaista sinulle kielteisetkin tunteensa.
Siis tosiaan nykytutkimuksen mukaan lapsi voi sitä paremmin mitä enemmän kiukkuaa vanhemmilleen, koska se on merkki siitä, että lapsi on sinut tunteidensa kanssa, kykenee ilmaisemaan tunteet avoimesti ja luottaa siihen, että että vanhemmat ovat turvallisia eivätkä esimerkiksi kurita häntä jos hän ilmaisee vaikeita tunteita. Monet lapset eivät tuohon kykene edes vaikka heidän tunteitaan olisi johdonmukaisesti sanoitettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskaalta tuntuu, mutta ainakin voit olla varma siitä, että lapsesi uskaltaa ilmaista sinulle kielteisetkin tunteensa.
Siis tosiaan nykytutkimuksen mukaan lapsi voi sitä paremmin mitä enemmän kiukkuaa vanhemmilleen, koska se on merkki siitä, että lapsi on sinut tunteidensa kanssa, kykenee ilmaisemaan tunteet avoimesti ja luottaa siihen, että että vanhemmat ovat turvallisia eivätkä esimerkiksi kurita häntä jos hän ilmaisee vaikeita tunteita. Monet lapset eivät tuohon kykene edes vaikka heidän tunteitaan olisi johdonmukaisesti sanoitettu.
No sitten tästä voin edes olla iloinen. Vielä kun keksisin miten itse jaksan tätä. Mies tekee pitkää päivää eikä jaksa lapsen itkua sitäkään vähää mitä minä jaksan. Meidän kaikki neljä isovanhempaa on yli 70 eli koronakaranteenissa, joten hoitoapua ei olla saatu maaliskuun puolivälin jälkeen ja silloinkin jo he puhuivat sitä miten eivät jaksa olla lapsemme kanssa kun lapsi itkee (kokevat, että he eivät kelpaa lapselle joten eivät sitten halua olla lapsen kanssa). Kaikki perhekerhot ja vastaavat täällä suljettiin maaliskuussa ja avataan kai joskus syksyllä, jos silloin koronaa ei enää ole. Emme ole suosittuja kyläilijöitä kavereilla itkun vuoksi, kun kukaan muu ei pysty keskustelemaan sen itkun yli, yleensä vain sitten lähden lapsen kanssa pois. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi muuta sanoa ku et valitettavasti kuuluu tohon ikään. Kaikilla ei noi paha ole mut taaperot tyypillisesti itkee/raivoaa tyhjistä jutuista.
Kun oma lapsi oli tossa vaiheessa nii en ruvennut miellyttää vaa pistin kestää sen ettei asiat mee nii ku hän haluaa. Lopulta se toimi ja nykyään 5v ja hyvin suhtautuu siihen ettei kaikki mee niinko hän haluaa ja on helppo keskustella asioistaEn minäkään ole lähtenyt miellyttämään ja koko ajan tekemään lapsen tahdon mukaan. Mutta olen yrittänyt joka päivä keksiä jotain mukavaa jotta tulisi positiivinen tunnelma mutta ne päättyy aina minuuteissa lapsen itkuun siitä että esim. istuin lapsen mielestä väärin tai lihapullapala oli väärän muotoinen tai ulkona tuulee. Ap
Uhmaahan tuo on, vaikka reaktio on kiukun sijaan itku. Ihan samoista asioista meillä lapsi meni tolaltaan; ei ole torstai tai että ukin auto ei ole sininen.
Yhden tutun lapsi oli ihan samanlainen tuossa iässä, itki mutta ei kiukunnut. Itki ihan kaikesta. Meni ohi ajan kanssa, edelleen rauhallinen ja vähän arka lapsi. Mutta ihan uhmaikään sopivaa minusta ainakin.
Tuttujen lasten uhmaikä on ollut sellaista, että välillä on kiukkukohtauksia, mutta välillä tosi kivaa yhdessäoloa ja yhteistä naurua. Voiko uhmaikä oikeasti olla tällaista mitä meillä, joka päivä pelkkää itkua, naurua ei ollenkaan :( ? Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi muuta sanoa ku et valitettavasti kuuluu tohon ikään. Kaikilla ei noi paha ole mut taaperot tyypillisesti itkee/raivoaa tyhjistä jutuista.
Kun oma lapsi oli tossa vaiheessa nii en ruvennut miellyttää vaa pistin kestää sen ettei asiat mee nii ku hän haluaa. Lopulta se toimi ja nykyään 5v ja hyvin suhtautuu siihen ettei kaikki mee niinko hän haluaa ja on helppo keskustella asioistaEn minäkään ole lähtenyt miellyttämään ja koko ajan tekemään lapsen tahdon mukaan. Mutta olen yrittänyt joka päivä keksiä jotain mukavaa jotta tulisi positiivinen tunnelma mutta ne päättyy aina minuuteissa lapsen itkuun siitä että esim. istuin lapsen mielestä väärin tai lihapullapala oli väärän muotoinen tai ulkona tuulee. Ap
Uhmaahan tuo on, vaikka reaktio on kiukun sijaan itku. Ihan samoista asioista meillä lapsi meni tolaltaan; ei ole torstai tai että ukin auto ei ole sininen.
Yhden tutun lapsi oli ihan samanlainen tuossa iässä, itki mutta ei kiukunnut. Itki ihan kaikesta. Meni ohi ajan kanssa, edelleen rauhallinen ja vähän arka lapsi. Mutta ihan uhmaikään sopivaa minusta ainakin.
Miten se tuttusi jaksoi? Minun suurin ongelma varmaan alkaa olla, että en meinaa enää itse jaksaa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli myös tyttären kanssa tuollaista mutta itse aika äkkiä turruin koko itkuun ja kiukutteluun niin etten siitä enää mitään välittänyt. Normaalia taustamelua ;)
En voi muuta sanoa ku et valitettavasti kuuluu tohon ikään. Kaikilla ei noi paha ole mut taaperot tyypillisesti itkee/raivoaa tyhjistä jutuista.
Kun oma lapsi oli tossa vaiheessa nii en ruvennut miellyttää vaa pistin kestää sen ettei asiat mee nii ku hän haluaa. Lopulta se toimi ja nykyään 5v ja hyvin suhtautuu siihen ettei kaikki mee niinko hän haluaa ja on helppo keskustella asioista