Miksi ihmiset usein pitävät samoista elokuvista, vaikka osa katsojista on pahiksia?

Nope. Olen ehdottomasti hyvis ja omat suosikkihahmoni ovat järjestään k*sipäitä.

Samaa mietin kuin edellinen, että tosielämässä olen luultavasti hyvis, usein saan kuulla olevani ihan liian kiltti. Leffoissa/sarjoissa pahikset on aina mun suosikkeja. 

“I found myself remembering the day in kindergarten when the teachers showed us Dumbo: a Disney movie about a puny, weird-looking circus elephant that everyone made fun of. As the story unfolded, I realized to my amazement that all the kids in the class, even the bullies, the ones who despised and tormented the weak and the ugly, were rooting against Dumbo’s tormentors. Over and over they laughed and cheered, both when Dumbo succeeded and when bad things happened to the bullies. But they’re you, I thought to myself. How did they not know? They didn’t know. It was astounding, an astounding truth. Everyone thought they were Dumbo.”

-Elif Batuman, The Idiot

Suosikkihahmo ja "puolelle asettuminen" ovat eri asioita. Omiin suosikkihahmoihini on kuulunut joitain pahiksia niiden kiinnostavuuden takia – pidän kyllä heidän tekojaan elokuvissa itsestään selvästi väärinä enkä ole heidän puolellaan.

Ap. kai tarkoitti, että mikseivät ns. tosielämän pahikset ole elokuvien pahisten puolella, pyri oikeuttamaan heidän tekojaan ja ole tyytymättömiä pahiksen jäätyä kiinni elokuvan lopussa.

Ehkä moni ilkeä ihminen näe itseään pahiksena? Ehkä moni oikeuttaa ja rationalisoi omat väärät tekonsa ja ajatteleekin olevansa hyvä?

Kerran kyllä nettikeskustelussa yksi ihminen, jonka mielestä köyhiä ja apua tarvitsevia ei tulisi auttaa, kertoi tykänneensä Amerikan psyko -elokuvassa kohtauksesta, jossa Patrick heiluttelee setelinippua kodittoman kerjäläisen edessä sanoen: "Voisin antaa nämä sinulle... mutta en anna!" (tms.) ja nauraa räkäisesti päälle. Eli kyllä joskus pahis on pahiksen puolella.

Todelliset pahikset eivät katso elokuvia. He elävät niitä.

Yllättävän monet tykkää kyllä niistä pahiksista. Eikä ole välttämättä mitään pahoja ihmisiä.

En enää juurikaan katso elokuvia, koska pahikset harvoin voittavat. Toisekseen oikeassa elämässä en tunne yhtään hyvistä tai pahista, kaikki on jotain harmaan sävyjä.