Suurimpana syynä eroon näen nyt jälkeen päin arvostuksen puutteen.

Olin miettinyt toodella pitkään eroa. Liitossamme oli monta epäkohtaa, mutta kaikista eniten ärystti miehen pahapäisyys ja valitus aina iltaisin. Hän oli työtön ja ainoat asiat mitä hän kotona ollessa sillä aikaa teki oli kaupassakäynti ja joku hätäinen jauhelihakastike. Niistä tietenkin olisi pitänyt mies ylistää maasta taivaaseen, näin kärjistäen. Sitten oli hirvee valitus aina sotkuista jne. Itselläni meni työpäivään matkoineen 9,5 h.

Toki oli muitakin ongelmia, mutta näin jälkeen päin tuo tulee päällimmäisenä mieleen. Työttömänä mies oli monia vuosia, en edes muista miten pitkään. Ei mielestäni kauheasti tuonkaan asian eteen mitänä tehnyt.