Pääsykoekiihkoilijat, teidän mielestännekö edes 10 laudaturilla ei tule olla suoraa pääsyä opiskelemaan?

Eihän noin ole kukaan sanonut. Aina niillä täysillä ällillä on päässyt opiskelemaan suunnilleen minne haluaa.

Keksit nyt aivan omiasi.

Vierailija kirjoitti:

Eihän noin ole kukaan sanonut. Aina niillä täysillä ällillä on päässyt opiskelemaan suunnilleen minne haluaa.

Keksit nyt aivan omiasi.

Olen kuullut melko monienkin toivovan, että todistusvalinnasta luovuttaisiin kokonaan ja siirryttäisiin pelkästään pääsykoevalintaan. Ovat perustelleet sitä mm. lukioajan vaikealla elämäntilanteella, masennuksella, sairastumisella, teini-iän sekoiluilla jne.

Jos se työpanos menee hukkaan, herää kysymys oliko tehty työ järkevää. Mitään itsestään kumpuavaa lahjakkuutta ei suvaita. Resursseja heitetään niin järkyttävästi hukkaan koululaitoksen palvellessa vain tiettyjä ominaisuuksia. Suorittajat ja heikommat ainekset.

Itse lähinnä nauran tälle nykyajan laudaturkiimalle. Silloin kun olin lukiossa ei ollut mahdollista kirjoittaa kuin max. 6 ällää. Se että joku open lellikki tahkoaa älliä ei pitäisi koskaan, missään olosuhteissa olla mikään oikopolku opintoihin. Pääsykokeet ovat ainoa keino jolla varmistetaan tasapuolinen kohtelu ja todellisiin meriitteihin perustuva sisäänpääsy.

Vierailija kirjoitti:

Itse lähinnä nauran tälle nykyajan laudaturkiimalle. Silloin kun olin lukiossa ei ollut mahdollista kirjoittaa kuin max. 6 ällää. Se että joku open lellikki tahkoaa älliä ei pitäisi koskaan, missään olosuhteissa olla mikään oikopolku opintoihin. Pääsykokeet ovat ainoa keino jolla varmistetaan tasapuolinen kohtelu ja todellisiin meriitteihin perustuva sisäänpääsy.

Yo-kirjoitusten lopullisen arvostelun tekevät YTL:n sensorit, ei oman lukion opettajat. Lisäksi arvosanat annetaan edelleen Gaussin käyrän perusteella, joten laudaturien osuus on 5% osallistujista per yksi yo-koe.

Ylioppilaskokeet mittaavat lukion oppimäärän osaamista valituilta osa-aluilta. Pääsykokeissa voitaisiin mitata henkilön soveltuvuutta alalle, vaikka valitettavasti ne usein mittaavat vain pänttäyskykyä ja kykyä tuottaa tekstiä, pl. ehkä jotkut taidealan pääsykokeet. Mutta periaatteessa kokeiden tarkoitusperillä on vissi ero. Käytännössä taas täysjärkinen ja monilahjakas ihminen varmaan pärjää aika hyvin joka alalla.

Jos on kymmenen laudaturia, niin ei kai pitäisi olla vaikeuksia pääsykokeessakaan. Jos taas on, niin eikö sillä sitten sinun mielestäsi pitäisi olla vaikutusta?

Periaatteessa mulle on ihan sama, että pääseekö se kymmenen laudaturia kirjoittanut hakukohteeseensa papereilla vai pääsykokeella, sinnehän se pääsee kummin tahansa kun on noin lahjakas.

Mutta entä oppilas jolla menee kirjoitukset huonosti, eikö hänen pitäisi päästä hakukohteeseensa jos pääsykokeet menee tarpeeksi hyvin?

Kevään ”paras” ylioppilas joka kirjoitti 10. Laudaturia ja yhden eksimian ei pääse todistusvalinnalla minne haluaa, koska äidinkielestä sai eksimian, ja äidinkieli kuuluu todistusvalinnoissa huomioitaviin aineisiin.

Mm HY oikikseen tarvitsee 4 laudaturia, äidinkieli mukaanlukien. HY lääkis 6 laudaturia Ja Aalto tuotantotalouden 4 laudaturia - äidinkieli jälleen näissä mukana.

Eli menee hänellä 4-6 laudaturia ” hukkaan”, ja ongelma on äidinkielen eksimia, kun em. Kohteeseen pitää olla nuo 4-6 laudaturia ja kaikissa äidinkieli mukana.

Todistusten arvosanat on otettu pääsykokeissa huomioon iät ja ajat. Hyvällä todistuksella on ollut aina helpompi päästä sisään. Joihinkin paikkoihin on kutsuttu suoraan jopa, ilman pääsykoetta. Mutta se, että olisi pelkkä lukion todistusvalinta on sairas ja hyvin eriarvoistava tapa.

Riippuu alasta. Ällät eivät kerro taidoista tai persoonallisuudesta. Lukion oppimäärä ei riitä esim. musiikin, liikunnan tai taiteiden alalle.

Vierailija kirjoitti:

Jos on kymmenen laudaturia, niin ei kai pitäisi olla vaikeuksia pääsykokeessakaan. Jos taas on, niin eikö sillä sitten sinun mielestäsi pitäisi olla vaikutusta?

Periaatteessa mulle on ihan sama, että pääseekö se kymmenen laudaturia kirjoittanut hakukohteeseensa papereilla vai pääsykokeella, sinnehän se pääsee kummin tahansa kun on noin lahjakas.

Mutta entä oppilas jolla menee kirjoitukset huonosti, eikö hänen pitäisi päästä hakukohteeseensa jos pääsykokeet menee tarpeeksi hyvin?

Pitäisi antaa mahdollisuus käydä lukio uudelleen.

Tämä systeemi on laitettu alulle jo 2017 ministeriön toimesta, ja tänä keväänä olisi joka tapauksessa siirrytty todistusvalintaan. Siis pysyvä ilmiö. Lukiotkin tietävät.

Ei todistusvalinnalla pääse tuo suoraan, koska sai äidinkielestä eximian. 4-6 laudaturia riittää alasta riippuen minne tahansa, mutta kaikissa kohteissa äidinkieli mukana todistusvalinnassa ja tällä siitä eksimia.

Ei auta vaikka 18 laudaturia, jos on pilipali-aineista. Äidinkielestä usein saa pitkän matikan lisäksi eniten pisteitä.

Miksi 10 laudaturin YO ei saa äidinkielestä laudaturia???

Ehkäpä kyvykkäille pojille ja tietysti tytöille löytyy uusia väyliä pärjätä tälläisessä koulutusdiktatuurissa. Se parhaiten nauraa joka..

Mä ymmärrän, jos max. puolet otetaan todistuksella. Mutta ei yhtään enempää missään nimessä. Tänä keväänä käynyt niin poikkeustilan takia, että niitä pääsykokeilla otettavia vähennetty reilusti, esim. maantiede, jota itse haen opiskelemaan niin tänä vuonna Helsinkiin otetaan 5 ja Turkuun 2 pääsykokeella. Itse oon kirjoittanu jo 11 vuotta sitten ja silloin ei ollu juurikaan väliä aineilla. Joten olen kirjottanu "vääriä" aineita ja en saa kuin 3 aineesta pisteitä, vaikka ihan ok paperit mulla on kuitenkin. Niin kyllähän se vituttaa. Ja tämä asia tiedotettiin aika myöhään.

YTL on niin kujalla. Julkaisseet syksyn YO-kirjoitusten päivämäärät. Korona on silloin pahimmillaan, ei kirjoituksia järjestetä. Täää sukupolvi menetetään. Mutta säilyypä hoitokotien km 84-vuotiaat hengissä - heistä 80% muistisairaita ja eliniän odote muutamia kuukausia- mutta koronaan eivät kuole!

Nää nuoret, YO-kokeet tihennetyllä aikataululla, pääsykokeet peruttu,sitten etänä valvomattomia, vilpinmahdollistavia kokeita, ei mahdollisuutta osoittaa osaamistaan, valintakriteerien muutos kesken hakuprosessin, täyttä tuubaa syksystä, joka on täysi mysteeri pandemiatilanteen suhteen. Miljardit yritystoiminnan, ravintoloiden, blokkareiden ja huutokauppiaiden tukemiseen. Näille nuorille ei mitään: matto vedetään alta muutaman viikon välein, koko tulevaisuus ja elämä heillä kyseessä.

yliopisto-opiskelu /= lukio-opiskelu

Vierailija kirjoitti:

Kevään ”paras” ylioppilas joka kirjoitti 10. Laudaturia ja yhden eksimian ei pääse todistusvalinnalla minne haluaa, koska äidinkielestä sai eksimian, ja äidinkieli kuuluu todistusvalinnoissa huomioitaviin aineisiin.

Mm HY oikikseen tarvitsee 4 laudaturia, äidinkieli mukaanlukien. HY lääkis 6 laudaturia Ja Aalto tuotantotalouden 4 laudaturia - äidinkieli jälleen näissä mukana.

Eli menee hänellä 4-6 laudaturia ” hukkaan”, ja ongelma on äidinkielen eksimia, kun em. Kohteeseen pitää olla nuo 4-6 laudaturia ja kaikissa äidinkieli mukana.

Äikkä ja pitkä matikka on pakollisella kurssimäärällä mitattuna laajimmat aineet. Lisäksi äikkä on pakollinen suoritettava. Ymmärrän täysin, että näitä painotetaan.

Olen tämän uudistuksen vastustaja, mutten halua, että todistuksen painoarvosta luovutaan KOKONAAN. On selvää, että jos olet kirjoittanut sen kymmenen laudaturia, se pitäisi palkita myös korkeakouluhaussa. Mutta se, että sisään pääsee pelkällä todistuksella sellaisillekin aloille, missä pääsykoe mittaa olennaisesti sopivuutta ja motivaatiota alalle, ei ole hyvä juttu. Esimerkiksi oikeustieteellinen on tämmöinen paikka, missä ei saisi painottaa pelkkää todistusta. Jos et ole kirjoittanut vaikka yhteiskuntaoppia, on älytöntä, että voit silti päästä sinne, vaikka et tietäisi koko alasta mitään. Pääsykoe myös antaa mahdollisuuden heille, joita ei ehkä opiskelu innostanut lukiossa, mutta motivaatio on herännyt aikuisiällä. Tämä on etenkin poikien keskuudessa yleisempää. Tai jos lukiossa on ollut muita ongelmia (Itse sairastin masennuksen ja uupumuksen lukiossa), niin pääsykoe antaa uuden mahdollisuuden. Nyt pitäisi käytännössä tietää jo nuorena, mitä kirjoittaa ja painotetaan tietyillä aloilla ihan vääriä aineita kuten oikiksessa pitkää matikkaa.