Laudatureita 10 ja yksi Eximia
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/364a5751-3b5d-40ee-bd0b-0dc06e6463a4…
Miksi äidinkielestä E, kun muista kymmenestä L?
Tämän kysymyksen olisi halunnut tälle nuorelle nerolle esittää. Suomen kieli, ajattelu, näkemykset, niiden kirjallinen ilmaisu, luetun ymmärtäminen ja tulkinta, luova kirjoittaminen, oma tuottaminen - aika tärkeitä, ehkä tärkeimpiä juttuja. Äidinkieltä Vaikea harjoitella. Ulkoluku ei tuo laudaturia, ei vaikka kielioppikin ja tekstin ulkoasu olisi täydellistä. Kun osaa valtavasti reaaliaineita näin hyvin, niin yleistietoa on paljon ja senkin olisi ajatellut avittavan laudaturiin.
Kommentit (24)
Aika usein näille superneroille käy kuitenkin köpelösti. Hieno suoritus, mutta pystyykö aidosti hyödyntämään taitojaan elämässä menestymiseen? Toivotaan parasta
Niin, miksi vain E, kun muuten onnistui aika kivasti. Onhan tuo kummallista, että ensin saa laudatureja enemmän kuin monessa helsinkiläislukiossa niitä edes yhteensä kirjoitetaan ja sitten pisteellä jää äidinkieli laudaturista.
Ap ei todennäköisesti ole tutustunut uusiin äidinkielenkokeisiin, koska kirjoittaa edelleen luovasta kirjoittamisesta.
Voi, voi. Todistusvalinnassa äidinkieli tuottaa pitkän matikan kanssa eniten pisteitä.
HY oikis ja lääkis ovet sulkeutuneet. Myöskään Aallon Tuta:lle ei asiaa. Lääkiksessä pitää olla kaikissa 6 aineessa L. Ja äidinkielessä myös. Aalto tuta:aan pitkä matikka,äidinkieli, kemia/fysiikka pitää olla kaikki L.
Ei oo väliä, vaikka olisi 20 laudaturia. Todistusvalinnassa äidinkielellä aina kaikissa kohteissa iso painoarvo.
Äidinkieli on tärkein, se kertoo lahjakkuudesta ja luovuudesta, joka lahjakkuuden tärkeä osa-alue.
Vierailija kirjoitti:
Aika usein näille superneroille käy kuitenkin köpelösti. Hieno suoritus, mutta pystyykö aidosti hyödyntämään taitojaan elämässä menestymiseen? Toivotaan parasta
Näitähän on tutkittu ja havaittu, että 6 laudaturia (tai nykyisin jo paljon enemmänkin) valitettavasti ennustaa aika vahvasti menestymistä elämässä. Ja nimenomaan menestymistä siinä, mikä itselle on tärkeää. Monta laudaturia kirjoittaneet etenevät yleensä akateemisella uralla hyvin pitkälle ja köpleösti heille käy harvemmin kuin muille.
Äidinkieltä syksyllä uusimaan. Sitä on vaan vaikein prepata, kun sen taito lähtee sieltä varhaislapsuudesta, että on luettu ja kuunneltu satuja, kirjoitettu, luettu koko elämä kirjallisuutta, seurattu lehtiä... vaikein aine korottaa.
Vierailija kirjoitti:
Näitähän on tutkittu ja havaittu, että 6 laudaturia (tai nykyisin jo paljon enemmänkin) valitettavasti ennustaa aika vahvasti menestymistä elämässä. Ja nimenomaan menestymistä siinä, mikä itselle on tärkeää. Monta laudaturia kirjoittaneet etenevät yleensä akateemisella uralla hyvin pitkälle ja köpleösti heille käy harvemmin kuin muille.
Joo ja tää pitää paikkansa just äidinkielessä. Laudaturin äikästä kirjoittaneet menestyy. Fy,ke,ma neroja löytyy autisteistakin. Mutta heille opinnot ja työelämä usein vaikeita.
Vierailija kirjoitti:
Voi, voi. Todistusvalinnassa äidinkieli tuottaa pitkän matikan kanssa eniten pisteitä.
HY oikis ja lääkis ovet sulkeutuneet. Myöskään Aallon Tuta:lle ei asiaa. Lääkiksessä pitää olla kaikissa 6 aineessa L. Ja äidinkielessä myös. Aalto tuta:aan pitkä matikka,äidinkieli, kemia/fysiikka pitää olla kaikki L.
Ei oo väliä, vaikka olisi 20 laudaturia. Todistusvalinnassa äidinkielellä aina kaikissa kohteissa iso painoarvo.
Tää jonne haetaan sängynpohjalta väkisin lääkikseen.
Yliopistot tappelevat tyypistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitähän on tutkittu ja havaittu, että 6 laudaturia (tai nykyisin jo paljon enemmänkin) valitettavasti ennustaa aika vahvasti menestymistä elämässä. Ja nimenomaan menestymistä siinä, mikä itselle on tärkeää. Monta laudaturia kirjoittaneet etenevät yleensä akateemisella uralla hyvin pitkälle ja köpleösti heille käy harvemmin kuin muille.
Joo ja tää pitää paikkansa just äidinkielessä. Laudaturin äikästä kirjoittaneet menestyy. Fy,ke,ma neroja löytyy autisteistakin. Mutta heille opinnot ja työelämä usein vaikeita.
Sivuraiteelle ajautunen äikänopen todistelua!
Vierailija kirjoitti:
Ai eximia tarkoittaa ettei hän olisi hyvä kielessä, ajattelussa, näkemyksissä, niiden kirjallisessa ilmaisussa jne.? Kateellinen huutelee selvästikin.
Hyvä on eximia. Mutta kaikki laudaturin kirjoittaneet ovat parempia.
Siksi en Suomen parhaaksi ylioppilaaksi kruuunaisi henkilöä, joka ei Suomen kielestä saa laudaturia. Pisteitä eniten, mutta äidinkielen laudatur on ”kynnysehto”.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai eximia tarkoittaa ettei hän olisi hyvä kielessä, ajattelussa, näkemyksissä, niiden kirjallisessa ilmaisussa jne.? Kateellinen huutelee selvästikin.
Hyvä on eximia. Mutta kaikki laudaturin kirjoittaneet ovat parempia.
Siksi en Suomen parhaaksi ylioppilaaksi kruuunaisi henkilöä, joka ei Suomen kielestä saa laudaturia. Pisteitä eniten, mutta äidinkielen laudatur on ”kynnysehto”.
Ihan hyvä mielipide, joka ei kuitenkaan ole ainoa oikea totuus. Onneksi!
Tämä on varmaan vuoden surkeimpia aloituksia täällä. Miten voi olla ihminen olla näin negatiivinen.
Önnönnöö kirjoitit kymmenen ällää mutta puhutaanpa nyt siitä yhdestä toiseksi parhaasta arvosanasta.
Mene kuuseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitähän on tutkittu ja havaittu, että 6 laudaturia (tai nykyisin jo paljon enemmänkin) valitettavasti ennustaa aika vahvasti menestymistä elämässä. Ja nimenomaan menestymistä siinä, mikä itselle on tärkeää. Monta laudaturia kirjoittaneet etenevät yleensä akateemisella uralla hyvin pitkälle ja köpleösti heille käy harvemmin kuin muille.
Joo ja tää pitää paikkansa just äidinkielessä. Laudaturin äikästä kirjoittaneet menestyy. Fy,ke,ma neroja löytyy autisteistakin. Mutta heille opinnot ja työelämä usein vaikeita.
Entä minä, laudatur sekä äidinkielestä, fysiikasta että pitkästä matematiikasta. Ja ruotsista.
Lienenkö vain puoliautisti?
Sivuraiteelle ajautunen äikänopen todistelua![/quote]
Kirjoitin aikanani itse 6 laudaturia (Enempää ei tuolloin voinut kirjoittaa) ja lukion ka 10.0. Eniten jännitin äidinkieltä. Koko elämäni oli ollut pelkkää läksyjenlukua ja pitkälti ulkoluku/tyylistä pänttäämistä. Ja pelkäsin, että se ei riitä äidinkielessä, jossa myös luovuuden, ilmaisun ja lahjakkuuden merkitys iso. Hulluna luin lehtiä, kirjoja, hesaria, Suomen kuvalehteä, Parnassoa ja kanavaa. Painoin mieleeni sieltä toimittajilta ja kirjailijoilta kopsimiani Ilmaisuja ja ajatuksia. Kesäisin olin kirjoittajakursseilla. Kaikki tämä, koska mun kaltaiselle kympintytölle ainekirjoitus oli vaikeaa, kun osasin vain suoltaa ulkoa kaiken, mitä koko lukion oppimäärän kaikissa kirjoissa lukee.
YO-kokeessa valitsin aineen aiheeksi yhteiskunnallisen, kirjoitin pitkän aineen, pilkkusäännöt ja oikeakielisyys priimaa ja sain laudaturin alimmilla mahd pisteillä.
Kaikki muu meni Ulkoapänttäämällä. Äidinkieli oli vaikein ja teetätti eniten töitä. Pelkäsin, että saan magnan ja ”paljastuu” lahjattomuuteni koko maailmalle.
Tuo ylioppilas on menossa lukemaan kaupallisia aineita tyyliin taloustiede ja rahoitus. Kyllä se siellä pärjää, ei huolta.
Vierailija kirjoitti:
Voi, voi. Todistusvalinnassa äidinkieli tuottaa pitkän matikan kanssa eniten pisteitä.
HY oikis ja lääkis ovet sulkeutuneet. Myöskään Aallon Tuta:lle ei asiaa. Lääkiksessä pitää olla kaikissa 6 aineessa L. Ja äidinkielessä myös. Aalto tuta:aan pitkä matikka,äidinkieli, kemia/fysiikka pitää olla kaikki L.
Ei oo väliä, vaikka olisi 20 laudaturia. Todistusvalinnassa äidinkielellä aina kaikissa kohteissa iso painoarvo.
Pöh-höh. Itse yhtä näistä edellä esiteyistä paikoista opiskelevana voin vakuuttaa, että en ole edes vuosikurssini ainut, jolla ei ollut ylioppilastodistuksessani ainoatkaan Laudaturia. - Ja jokaisesta mainitsemasasi opiskelupaikasta löytyy myös jokunen - ei montaa mutta on ja on ollut ja sittemmin myös valmistunut ei ylioppilaita. - - Tänä keväänä kun suositaan aiempia vuosia enemmän ylppäreiden arvosanoilla perustuvaa opiskelijavalintaa on mielenkiinosia nähdä mitkä ova alimmat yo-kirjoiusten arvosanat, joilla paikka heltiää. Ja onneksi. - Onneksi ei vielä kokonaan ole luovuttu pääsykoevalinnasta.
Oon lääkäri ja opiskelin 90-luvulla. Opiskeluiden alkuvaiheessa vielä YO-kirjoitusten tuloksista puhuttiin. Minun 7 hengen pienryhmässä kaikki oli kirjoittanut 6 laudaturia - tuolloin se oli maksimi. Eikä kukaan Meistä tuntenut lääkiksestä ketään, joka ei olisi tohon maksimisuoritukseen yltänyt.
Vierailija kirjoitti:
Oon lääkäri ja opiskelin 90-luvulla. Opiskeluiden alkuvaiheessa vielä YO-kirjoitusten tuloksista puhuttiin. Minun 7 hengen pienryhmässä kaikki oli kirjoittanut 6 laudaturia - tuolloin se oli maksimi. Eikä kukaan Meistä tuntenut lääkiksestä ketään, joka ei olisi tohon maksimisuoritukseen yltänyt.
No se oli silloin. Nykyäänhän amiksiakin päästetään yliopistoon.
Mun tytär Aallon tuotantotaloudella. Hänellä ja kavereillaan kaikilla ne neljä merkitsevää ainetta ladatureja.
Jollain uskonnon, terveystiedon tai maantiedon laudaturilla ei tee mitään. Eikä noi ällät ole vertailukelpoisia. Terveystiedon 4 kurssia vs fysiikan 13 kurssia.... vähän erilainen työmäärä tuottaa fysiikan vs terveystiedon ällän. Siksi niistä tulee myös pisteitä eri tavalla todistusvalinnassa
Ai eximia tarkoittaa ettei hän olisi hyvä kielessä, ajattelussa, näkemyksissä, niiden kirjallisessa ilmaisussa jne.? Kateellinen huutelee selvästikin.