Millaista se on, kun on ahdistuneisuushäiriö?

Se vaikuttaa ihan kaikkeen elämässä. Syke on koko ajan korkealla, hikoiluttaa, kädet tärisee. Keskittymiskykyä ei juuri ole. Päähän tulee kummallisia uhkakuvia, jotka ei varsinaisesti ole todennäköisiä uhkia mutta mahdollisia. Pahimman laatuisia mitä jos -katastrofiajatuksia, joista ei pääse eroon. Hermot on kireällä kuin viulunkieli ja ihan kummallisia "räjähdyksiä" tunkee pintaan väkisin.

Illalla kun käy maate, syke jyskyttää korvissa ja rinnassa. Hikikarpaloita kertyy ohimoille. Yhtään ei pysty pysymään paikallaan, vaan koko ajan hakee hyvää asentoa, jota ei löydy koskaan. Päässä on hirveitä ajatuksia, joille ei mahda mitään. Yhdestä hirveästä ajatuksesta kun pääsee, jonossa on sata muuta. Välitön kuolemanuhka tuntuu koko ajan todelliselta.

Jos sinulla on jokin asia, joka aiheuttaa sanoinkuvaamatonta kauhua (fobia), niin ahdistuneisuushäiriö tuntuu siltä, kuin olisit jatkuvasti sen fobiasi äärellä. Jos pelkäät korkeita paikkoja, keho ja mieli reagoivat 24/7 niin kuin seisoisit katon reunalla, etkä pääsisi pois. Jos pelkäät hämähäkkejä, tuntuu, kuin hämähäkit olisivat kehollasi etkä pääse niistä eroon.

Minulla on monenlaisia mielenterveysongelmia, mutta tämä ahdistuneisuushäiriö on niistä kaikista mielestäni pahin. Vetää eniten toimintakyvyttömäksi.

Se on sellaista, ettei laita lapsiaan kouluun 14.5.

Jatkuvasti negatiivisella tavalla ylivirittynyt olo sekä henkisesti että fyysisesti. Vaikea rauhoittua tai rentoutua hetkeksikään, syke on koholla ja painon tunne rintakehän päällä ilman mitään selkeää syytä. Jos joku kysyisi multa, että mikä mua ahdistaa, sanoisin varmaan että kaikki ja samalla ei mikään. En osaa vastata, se tunne vain on. Välillä helpottaa vähäksi aikaa ja sitten taas pahenee. Kroppa reagoi jopa positiivisiin uutisiin ahdistumalla, tuntuu että hermosto on jotenkin ylivirtatilassa.

Mulla ei ole noin pahana tuo ahdistuneisuus kuin yllä olevalla. Toki silloin, kun ahdistus on päällä niin se ottaa vallan kokonaisvaltaisesti kauhun tunteella, jolloin kroppaani pistelee, tuntuu että sekoan pian, huimaa, oksettaa, sydän tykyttää, hikoiluttaa, jalat on vetelät/voimattomat ja palan tunne kurkussa, jolloin on pakko nieleskellä koko ajan. Ärtyneisyyteni saattaa liittyä tähän, mutta olen kyllä masentunutkin joten muna vai kana kummasta johtuu

Vierailija kirjoitti:

Jatkuvasti negatiivisella tavalla ylivirittynyt olo sekä henkisesti että fyysisesti. Vaikea rauhoittua tai rentoutua hetkeksikään, syke on koholla ja painon tunne rintakehän päällä ilman mitään selkeää syytä. Jos joku kysyisi multa, että mikä mua ahdistaa, sanoisin varmaan että kaikki ja samalla ei mikään. En osaa vastata, se tunne vain on. Välillä helpottaa vähäksi aikaa ja sitten taas pahenee. Kroppa reagoi jopa positiivisiin uutisiin ahdistumalla, tuntuu että hermosto on jotenkin ylivirtatilassa.

Hurjan hyvä sana kuvaamaan, tuo ylivirittynyt. 24/7 on ikään kuin hiusjuuriaan ja varpaankynsiään myöten aivan totaalisen kauhuissaan, ilman syytä. No, nukun kyllä lääkkeillä, mutta niiden sivuvaikutukset taas pilaavat hereilläolon. Lääkkeet veivät pahimman terän ahdistuneisuudelta, mutteivät kokonaan sitä pois. Jaksan sinnitellä päivästä päivään, koska luotan siihen, että tämä loppuu vielä jonakin päivänä. Ja sitten saan ehkä taas alkaa elää.

-1

up