Onko sinulla lapsi, jota pidät luonnehäiriöisenä?

Luonne häiriö on jostakin oikeasta sairaudesta johtuva, psykologille ja oikeaa hoitoa.

Minulla on. Aloitin juuri itse ketjun, onko jollain ”huonolla teillä” olevaa aikuista lasta.

Poika oli aina vaikea lapsi, paljon vaikeampi kuin muut sisaruksensa. Koskaan ei tiennyt, mistä tuuli. Huusi pienenä kaksikin tuntia jos ei saanut mitä halusi, Tuli päälle vielä 12-vuotiaana vaikka siitä syystä, että käski tulemaan kotiin. Valehtelu lisääntyi vuosi vuodelta, kun teki jotain kiellettyä. Aivan pokalla valehtelu.

Eihän mistään apua saanut eikä edes tutkimuksiin päässyt, kun näitä päälle tulemisia oli vain kerta vuodessa. Neuvolastakin aina sanottiin, että se on vielä pieni ja siitä se kasvaa. Siksi oma diagnoosini oli, että on harvinaisen kovakalloinen lapsi.

Tarina on pitkä, enkä nyt kaikkea kerro. Nyt aikuisena hän on tehnyt testin, jossa hän sai täydet pisteet epäsosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä. Mutta eihän sitäkään tutkittu edelleen, koska ei hän psykopaatti ole edes minun mielestäni. Eli hänellä ei ole mitään diagnoosia, mutta jotenkin tuohon adhd:n ja epäsosiaalisen alarajoilla liikkuu.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on. Aloitin juuri itse ketjun, onko jollain ”huonolla teillä” olevaa aikuista lasta.

Poika oli aina vaikea lapsi, paljon vaikeampi kuin muut sisaruksensa. Koskaan ei tiennyt, mistä tuuli. Huusi pienenä kaksikin tuntia jos ei saanut mitä halusi, Tuli päälle vielä 12-vuotiaana vaikka siitä syystä, että käski tulemaan kotiin. Valehtelu lisääntyi vuosi vuodelta, kun teki jotain kiellettyä. Aivan pokalla valehtelu.

Eihän mistään apua saanut eikä edes tutkimuksiin päässyt, kun näitä päälle tulemisia oli vain kerta vuodessa. Neuvolastakin aina sanottiin, että se on vielä pieni ja siitä se kasvaa. Siksi oma diagnoosini oli, että on harvinaisen kovakalloinen lapsi.

Tarina on pitkä, enkä nyt kaikkea kerro. Nyt aikuisena hän on tehnyt testin, jossa hän sai täydet pisteet epäsosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä. Mutta eihän sitäkään tutkittu edelleen, koska ei hän psykopaatti ole edes minun mielestäni. Eli hänellä ei ole mitään diagnoosia, mutta jotenkin tuohon adhd:n ja epäsosiaalisen alarajoilla liikkuu.

On olemassa sellainen kuin uhmakkuushäiriö. Muitakin käytöshäiriöitä on. Oletteko väleissä? Varmasti taipumus mielenterveysongelmiin näkyy lapsissakin jo. Pohdin itse näitä asioita, laps vasta 4,5 v. Luulen et sit vasta selvitetään, jos oireilu heijastuu päiväkotiin/eskariin/kouluun. Tällä hetkellä oireilee vain kotona. Ja skaalahan on laaja, voi olla että kypsyykin tästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on. Aloitin juuri itse ketjun, onko jollain ”huonolla teillä” olevaa aikuista lasta.

Poika oli aina vaikea lapsi, paljon vaikeampi kuin muut sisaruksensa. Koskaan ei tiennyt, mistä tuuli. Huusi pienenä kaksikin tuntia jos ei saanut mitä halusi, Tuli päälle vielä 12-vuotiaana vaikka siitä syystä, että käski tulemaan kotiin. Valehtelu lisääntyi vuosi vuodelta, kun teki jotain kiellettyä. Aivan pokalla valehtelu.

Eihän mistään apua saanut eikä edes tutkimuksiin päässyt, kun näitä päälle tulemisia oli vain kerta vuodessa. Neuvolastakin aina sanottiin, että se on vielä pieni ja siitä se kasvaa. Siksi oma diagnoosini oli, että on harvinaisen kovakalloinen lapsi.

Tarina on pitkä, enkä nyt kaikkea kerro. Nyt aikuisena hän on tehnyt testin, jossa hän sai täydet pisteet epäsosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä. Mutta eihän sitäkään tutkittu edelleen, koska ei hän psykopaatti ole edes minun mielestäni. Eli hänellä ei ole mitään diagnoosia, mutta jotenkin tuohon adhd:n ja epäsosiaalisen alarajoilla liikkuu.

On olemassa sellainen kuin uhmakkuushäiriö. Muitakin käytöshäiriöitä on. Oletteko väleissä? Varmasti taipumus mielenterveysongelmiin näkyy lapsissakin jo. Pohdin itse näitä asioita, laps vasta 4,5 v. Luulen et sit vasta selvitetään, jos oireilu heijastuu päiväkotiin/eskariin/kouluun. Tällä hetkellä oireilee vain kotona. Ja skaalahan on laaja, voi olla että kypsyykin tästä.

Onko lähisuvussa mielenterveys ongelmia tai muuta vastaavaa , näillä on tapana periytyä..

Toisaalta tuossa iässä kuulukin olla uhmaa. Päiväkoti rasittaa lasta ja perheestään erossa oleminen on lapselle iso asia, vaikka kyseessä olisi vain hoitopäivä, jonka takia lapsi normaalisti kiukuttelee kotona.

Koita antaa aikasi täysin lapselle kun haet hänet päiväkodista, leikkikää yhdessä vaikka edes 15min ennen kuin alatte tekemään kotona mitään muuta. Lapsi tahtoo läheisyyttä, voit ottaa vaikka syliin ja lukea kirjan jos lapsi on päiväkodista tultua kovin väsynyt.