Hitto että vihaan kevättä!

Monia ihmisiä muuten masentaa keväisin, et ole ainoa. Minä en pidä kesästäkään, mutta jos ajattelen kesällä, että ollaan jo lähellä syksyä ja talvea, niin jaksan kesän jotenkuten. Minä olen vireimmilläni syksyn pimeillä ja sateilla, samoin talven kylmillä.

Ajattelen kevään niin, että se herättää lupauksen kesästä, ja kesähän on tietysti ihanaa aikaa. Syksystä en tykkää, koska se tietää talvea.

Vierailija:

Olen aina keväisin masentunut ja en tiedä miksi. Yleensähän ihmiset ovat masentuneita syksyisin mutta minä en. Olen saanut kesästä virtaa joka kestää jouluun saakka. Joulukuu-helmikuu ovat kuukausia joita inhoan kylmyyden ja pimeyden takia. Sitten maaliskuussa kun alkaa kevätaurinko porottamaan olen ihan " ranteet auki" . Ulkona on likaista, pölyistä ja omat ikkunat likaisia ja ahdistaa kun ei jaksa mitään tehdä, ei vaan huvita! Ulos kun lähtee käveleen saa katupölyt niskaan kun auto ajaa ohi. Metsässä on ruman näköistä kun luonto ei ole vihreää. Hitto kun on taas vaikeeta ja kiitos kun sain valittaa ja joku jaksoi lukea.

Tähän lisään vielä huhtikuun (kuukausista julmin).

Touko-kesäkuu ovat taas parhainta aikaa, kesäkuun lapsi kun olen.

Lempivuodenaikani on syksy, ja erityisesti varhaisyksy ennen muta- ja räntäkelejä. Keväällä jotenkin kaikki lika ym. näkyy, ja itsensäkin tuntee nuhjuiseksi + tuntuu että " pitää" miettiä uusia vaatteita tms. uudistumista.



Nykyään ei kumminkaan kevät minua enää varsinaisesti ahdista, nuorempana se oli ongelma.