Petyin koulutyöntekijältä saatuun ""apuun".
Koulutyöntekijän puututtua ongelmiimme kaikki kävi vielä kaksin verroin hankalammaksi. Hän oli niin eri linjoilla kaikista kasvatuskysymyksistä, että avusta ei ollut apua. Miten joku voi oikeasti neuvoa perhettä, jota ei tunne eikä tiedä.
Olen tullut siihen tulokseen, että jokainen on itse oman perheensä ongelmien paras erikoisasiantuntija.
Kommentit (4)
kuinka kummassa et saa niitä ratkaistua?
Ei sulle sitten tullut mieleen, että jos sun kasvatukses on niin erinomaista kuin kuvittelet, teillä ei varmaan olisi ongelmia, joihin pitää hakea apua?
Koulunkäyntiavustaja voi olla koulutustaustaltaan mitä tahansa, jopa kouluttamaton. Mutta myös hyvinkin ammattitaitoinen kasvattaja.
Samoin perheenne tilanne avuntarvitsijana ei välttämättä ole seurausta puutteistanne kasvattajina tai vanhempina, kuten täällä jotkut näyttävät arvelevan. Koulunkäyntiavustusta kun tukevat monet neurologisista poikkeavuuksista kärsivät yms. joilla ongelmat ovat perinnöllisiä eivätkä ympäristöolosuhteiden seurausta.
Voisitteko saada jonkun toisen avustajan, jos tämän kanssa näkemykset eivät synkkaa?
Jos teillä on niin pahoja ongelmia, että ulkopuolisten täytyy puuttua niihin, se saattaa olla merkki siitä, että oma erityisasiantuntijuutenne ei riitä. Olette omat keinonne kokeilleet, eivätkä ne ilmeisesti ole toimineet; ehkä sitten nyt olisi aika kokeilla jotain ihan muuta.
Mitä linjaerimielisyyksiä teillä oli?
... se opastus meni niin yli hilseen. Voi voi. Onko muille käynyt näin?