En jaksa enää tätä sydänsurua. Mitä järkeä on elää kun on joutunut luopumaan tärkeästä ihmisestä?
Niin? Kumpa en olisi koskaan tavannut sitä ihmistä. Kumpa se olisi sanonut, että hän ei näe välillämme kemiaa tai mitä tahansa, että en elättelisi toiveita. Sen sijaan hän sanoikin jotain ihan päinvastaista, mikä sai minut taivaisiin, minkä takia en voi häntä ikinä unohtaa. Ja sitten jätti minut kuin nallin kalliolle.
Kommentit (23)
Olen pahoillani. Se sattuu nyt, mutta tulee vielä helpottamaan. Sinulle tulee vastaan vielä toinen tärkeä ihminen, sellainen, joka haluaa vain sinut, eikä lähde pois.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se tuska menee ohi, kokemuksesta tiedän. Voimia <3
Ensitapaamisestamme on kohta 2 vuotta. En ole tavannut tänä aikana ketään joka olisi puoleksikaan yhtä sopiva minulle. Eniten satuttaa se, että hän tavallaan jätti minut tilanteeseen jossa tietenkin elättelen toiveita.
Ap
Rakastat itseäsi, ei sinulla pitäisi olla mitään ongelmaa kun tärkein on jäljllä: Sinä
Ikävä kyllä me kaikki koemme ikäviä tunteidenriistoja ja ne vaan pitää oppia jättämään menneisyyteen. Antaa itselle uusi mahdollisuus nauttia elämästä eikä jäädä vatvomaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se tuska menee ohi, kokemuksesta tiedän. Voimia <3
Ensitapaamisestamme on kohta 2 vuotta. En ole tavannut tänä aikana ketään joka olisi puoleksikaan yhtä sopiva minulle. Eniten satuttaa se, että hän tavallaan jätti minut tilanteeseen jossa tietenkin elättelen toiveita.
Ap
Senkin hän teki vain satuttaakseen sinua enemmän. Koeta jo ymmärtää irrottaa itsesi mokomasta!
Miksi hän jätti minut elättelemään toiveita?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se tuska menee ohi, kokemuksesta tiedän. Voimia <3
Riippuu iästä. Jos ei ole enää luonnollista saada muita kumppaneita, eli jos heitä pitäisi oikein etsiä, niin voi olla, että tuollainen jää viimeiseksi suhteeksi ikinä. Nim. kokemusta siitä. En halua yhtään vähempää, kuin mitä tunsin sitä ihmistä kohtaan, eikä sellaista enää löydy. Kun se oli henkistä laatua se rakkaus.
Tottakai minä ihastuin häneen. Ja luulin että hänkin, koska hän itse sanoi siihen viittaavia asioita. Ja ottaen huomioon sen miten ihanaa meillä oli. Sitten se lakaisi koko juttumme maton alle.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Olen pahoillani. Se sattuu nyt, mutta tulee vielä helpottamaan. Sinulle tulee vastaan vielä toinen tärkeä ihminen, sellainen, joka haluaa vain sinut, eikä lähde pois.
No entä sitten? Se voi olla joku typerys.
Vierailija kirjoitti:
Miksi hän jätti minut elättelemään toiveita?
Ap
Hän oli epäkypsä ja lapsellinen.
Paljon tsemppiä!<3 Jos itsellä tunteet ovat aidot ja voimakkaat, niitä ei helpolla sammuta edes se, jos toinen jättää todellisen tylytyksen saattelemana - saati sitten tuolla tavoin. Mutta aivan varmasti pääset vielä yli ja löydät jotain parempaa.
Haloo, nyt vähän valoja päälle! Älä nyt hyvä ihminen ryve tuollaisessa epätoivoisessa utopiassa vuosikausia! Mennyttä ei ikinä saa takaisin. Katso realistisesti eteenpäin, nauti elämästäsi ja keväästä niin kuin se nyt on mahdollista. Uusi rakkaus tulee sitten kun annat sille tilaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pahoillani. Se sattuu nyt, mutta tulee vielä helpottamaan. Sinulle tulee vastaan vielä toinen tärkeä ihminen, sellainen, joka haluaa vain sinut, eikä lähde pois.
No entä sitten? Se voi olla joku typerys.
Tai joku ihanampi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi hän jätti minut elättelemään toiveita?
Ap
Hän on itsekäs eikä aidosti välitä sinusta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi hän jätti minut elättelemään toiveita?
Ap
Terapeuttini sanoin, jokaisella on oikeus muuttaa mielensä. Sellaisia ne tunteet on.
Minusta on ihan sairasta ajatella että muut ihmiset tekevät aina asioita tahallaan.
kirjoitti:
Tottakai minä ihastuin häneen. Ja luulin että hänkin, koska hän itse sanoi siihen viittaavia asioita. Ja ottaen huomioon sen miten ihanaa meillä oli. Sitten se lakaisi koko juttumme maton alle.
Ap
Ei ole varmasti ollut hänellä aitoja, syviä tunteita pelissä, muuten olisi jäänyt. Ehkä halusi sinulta aiemmin jotain, kuten huomiota, lohtua, seksiä, ja olit sopivasti siinä. Sitten ehkä tuli joku kiinnostavampi nainen. Ei sen kummempaa. Älä itke moukan perään, hän ei ansaitse sinua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se tuska menee ohi, kokemuksesta tiedän. Voimia <3
Ensitapaamisestamme on kohta 2 vuotta. En ole tavannut tänä aikana ketään joka olisi puoleksikaan yhtä sopiva minulle. Eniten satuttaa se, että hän tavallaan jätti minut tilanteeseen jossa tietenkin elättelen toiveita.
Ap
No ilmeisesti ei kuitenkaan ollut kovin sopiva kun jätti nallin kalliolle. Suhteeseen tarvitaan kaksi ja molempien pitää olla tyytyväisiä. Ei siitä tule mitään, jos itse haluaan, mutta toinen ei. Kipuile aikasi ja uutta matoa vaan koukkuun. Lisää kaloja tulee varmasti kun maltat odottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se tuska menee ohi, kokemuksesta tiedän. Voimia <3
Riippuu iästä. Jos ei ole enää luonnollista saada muita kumppaneita, eli jos heitä pitäisi oikein etsiä, niin voi olla, että tuollainen jää viimeiseksi suhteeksi ikinä. Nim. kokemusta siitä. En halua yhtään vähempää, kuin mitä tunsin sitä ihmistä kohtaan, eikä sellaista enää löydy. Kun se oli henkistä laatua se rakkaus.
Ei se ilmeisesti ollut. Kuvittelit, että sinulla on jotain jota ei sitten ollutkaan. Niin minäkin olen joskus kuvitellut. Se on jännää miten paljon voi tuntea yhteenkuuluvuutta ja rakkautta vaikka toinen ei tuntisi sitä yhtään.
Mielestäni paras keino päästä yli erosta tai ihastuksesta on etsiä ympärilleen paljon kivoja ihmisiä, niin yhden menettäminen tuntuu vähemmän pahalta.
Kyllä se tuska menee ohi, kokemuksesta tiedän. Voimia <3