38v poikani asunto on hirveä sikolätti

Myöhässä olet kasvatustehtävässäsi.

Eri laatikoita mihin laittaa tavaroita, vaatteita, roskaa yms.

Ihan yksilöasioita jotka eivät riipu iästä. Pojalla 28v (60m2, kerrostalo keskustassa) koti kuin palatsi, kalliit tapetit, antiikit jne. ja viikottainen siivous.

Tyttärellä 33v normivalkoinen 'blogikoti' jossa usein lojuu pyykkikasoja kun käyn.

Sitten toisaalta nähnyt 50v tuttavien luona tunkioita ja kaatopaikkoja. En tuomitse, vaan totean ettei se ikää katso vaan on persoona ja yksilökysymys.

Itsehän siivoan ehkä kerran kuussa ja kotini (omakotitalo maalla) on melko ruma kun en osaa tai jaksa panostaa.

Tyttäreni 19v pääsi juuri remontoituun asuntoon. Viikon päästä asunto on kuin sottasontiaisen tukikohta. Minkähänlainen asunto on parin kuukauden päästä. Farmarimersu on kyllä pihassa.

Jos siivoaminen ei kiinnosta, se ei kiinnosta. Mä olen yli nelikymppinen, ja olen aina ollut sotkuinen. Tylsää puuhaa, teen vasta kun on ihan pakko. Pyykit säilyvät kyllä läjissäkin. Oma äitini taas on aina ollut lähes pakkomielteinen siivoaja ja teki lapsuudestani sekä nuoruudestani yhtä helvettiä, kun kaikki kirjoituspöydän laatikotkin piti nuuskia läpi "siivoamisen" varjolla. Olen varmaan ainoa 80-luvun tyttölapsi, joka ei ikinä pitänyt päiväkirjaa.

Heti, kun pääsin muuttamaan omilleni, pistin tiukan porttikiellon äidilleni. Hän ei ole koskaan käynyt kotonani, ei edes muuttoapuna.

Vaikuttaa vähän siltä, että poikasi pitäisi tehdä samoin: olla päästämättä sinua kotiinsa (ja jos on erehtynyt antamaan sinulle avaimet, ottamaan ne oitis pois.)

50/50, ehkä jonain päivänä vain kyllästyy sotkuun, ehkä ei.

Kerrostaloasunnossa ei saa pitää sikoja. Minipossu saattaisi olla sallittu.

Kuuluukos koko asia sinulle millään lailla? Hänellä on varmaan jotain parempaakin tekemistä.

Jos siivoamattaomuus sinua noin paljon häiritsee, niin älä hyvä ihminen mene sinne käymään.