Äänikirjan kuuntelu ei ole lukemista

Ok.

Selvä.

Äänikirja on eri asia. Sen vähättelijät eivät ymmärrä tilanteita, missä niitä voi kuunnella. Se esim. itselläni on autossa ollut paljon mukavampaa ajanvietettä kuin kuunnella radiota ja niitä samoja biisejä ja ärsyttäviä tekopirteitä juonteita. Aina ei jaksa usean tunnin ajomatkalla, kun on liikkeellä yksin, kuunnella pelkkää musiikkia. Isälleni, joka oli 10 viimeistä vuotta elämästään kyvytön enää lukemaan kirjaa näkövamman vuoksi ja liikuntakykykin jo heikentynyt, mutta järki terävä loppuun saakka, ne olivat todellinen henkireikä. Joidenkin mielestä näkövammaisten pitäisi tyytyä niihin näkövammaisille tehtyihin monotonisiin teoksiin, miksi?

En ikinä jaksaisi kuunnella tuntitolkulla jonkun lukemista kun voi lukea itse kirjan parhaimmillaan muutamassa tunnissa. Minulla ei ole työmatkoja enkä pyöräile. Kävelyllä ajattelen omia ajatuksia ja nautin raikkaasta ilmasta ilman kuulokkeita.

Ok, kerro se sokealle. Tosin kyllä hän tietää.

Kuinka monta kertaa ajattelit laittaa tämän aloituksen?

Se on samaa jatkumoa muunkin media muuttumisesta ääneen ja kuvaan perustuvaksi. Inhian videoklippejä uutisjuttujen yhteydessä netissä! Haluan lukea uutisen lehdestä tekstinä. Tv-uutiset on aivan eri formaatti

Hyvä luku- ja kirjoitustaito on kymmenen vuoden päästä pienen eliitin taitoja. Ehkä siihen pyritäänkin myös peruskoulun pilaamisella.

Mitä sitten?

Äänikirjat toi kirjat myös monen muun saavutettavaksi, jotka ei muuten pidä lukemisesta, eikö se ole vain hyvä?

Mitä sillä on väliä, tarina, kirjan sisältöhän se on tärkein.

En ehtisi millään lukea kaikkia uutuuskirjoja, jos en tutustuisi niihin kuuntelemalla, taustalla kun esim. laitan ruokaa ja siivoan ja mankeloin pyykkiä.

Iltaisin kyllä vuoteessa luen aivan kirjaa.

Ei tietenkään kuuntelu ole lukemista. Mutta kuuntelu ei ole mitenkään vähäisempi tapa nauttia kirjasta.

Kyllä monet lukemisen hyödyt saa kirjoja kuuntelemallakin. Se vaikuttaa positiivisesti sanavarastoon, muistiin ja keskittymiskykyyn ja rentouttaa. Ehkä joku saa lukuinnostuksensakin takaisin. Kaikki taas eivät voi lukea ollenkaan näkövamman tai sairauden takia, joten en vähättelisi ollenkaan äänikirjojen hyötyjä.

Kuuntelen paljon äänikirjoja. Saan niistä yleensä suunnilleen saman verran irti kuin lukemistani kirjoista. En silti sanoa lukeneeni niitä. En sano kävelleeni kauppaan jos olen pyöräillyt sinne, vaikka lopputuloksen kannalta sillä ei ole väliä.

Nythän kakarat vasta oppivat kirjoittamaan!!! Pikku-härskejä viestejä pojille ja tytöille puhelimien tekstareiden  kautta. Kirjoittaminen kun ennenwanhaan loppui 15-vuotiaana. Nyt sellaiset paapparaiset kuin minä, kirjoittavat päivässä sekavia mooånta siwuwa. 

Vierailija kirjoitti:

Kuuntelen paljon äänikirjoja. Saan niistä yleensä suunnilleen saman verran irti kuin lukemistani kirjoista. En silti sanoa lukeneeni niitä. En sano kävelleeni kauppaan jos olen pyöräillyt sinne, vaikka lopputuloksen kannalta sillä ei ole väliä.

Aika hyvä vertaus!

Kuuntelen enemmin hyvän radiokuunnelman kuin äänikirjan.

Tosin Mika Waltarin "Sinuhea" voi suositella sekä luettavaksi kirjana että radiokuunnelmana:

https://areena.yle.fi/audio/1-4172550

Siis "akateemisethan" kokevat nyt kolauksen kun kaikki "lukevat" kaikki ei ole visuaalisia oppijoita eikä se kirja fiksummaksi tee kuuntelit tai luet, riippuu kuka vastaanottaa ei se miten. Sehän tässä "monelle" ongelma on. Kun ei voi päteä enää kirjaälyllä. Nyyh.

Oliko tämä asia jollekin epäselvää?