Kolmannen asteen repeämän saaneet, kysymys seuraavasta synnytyksestä...

Eli oletteko seuraavan lapsen synnyttäneet normaalisti alakautta? Miten sujui? Ja miten uskalsitte?

Vai saitteko automaattisesti ajan sektioon?

Itsellä raskaus vasta tosi alussa, vasta rv 6 menossa, mutta jos tämä raskaus nyt menee loppuun asti ok ja synnytys koittaa, niin en millään uskalla, enkä halua enää alatiesynnytystä. Itsellä kaksi alatiesynnytystä takana, eka lapsi 3720g ja synnytys meni ok, ei tullut repeämiä. Toinen lapsi olikin isompi, 4220g ja päänympäryskin huikeat 39cm ja sain kolmannen asteen repeämät, jotka tosin olivat lievemmästä päästä eli pintapuolisesti vain, onneksi, ja onneksi ei jäänyt mitään pysyvää ongelmaa pidätyskyvyn kanssa. Mutta olen ymmärtänyt, että arpikudos saattaa revetä uudestaan herkemmin eli seuraavan kerran voisi olla seurauksena entistä' pahemmat repeämät ja korjaamatonta haittaa.



Ja suoraan sanottuna, en tiedä miten uskaltaisin ponnistusvaihessa ponnistaa pelkäämättä että repeän vielä pahemmin. Toedän, että leikkaus on leikkaus ja alatiesynnytystä toivoisin, mutta tässä tapauksessani tuntuu pienemmältä pahalta sektio ja arvet ja toipuminen siitä, kuin että repeisin uudestaan niin pahasti, että joutuisin lopun ikää kärsiin siitä.



Ajattelin ottaa tämän asian puheeksi jo heti neuvolassa ekalla käynnillä ja toivon ettei mua yritetä edes käännyttää normaaliin alatiesynnytykseen.



Mutta kokemuksia muilta, miten on omalla kohdallanne toimittu..