Epävakaa persoonallisuushäiriö
Rasittavaa, kun ei itsekään voi tietää kuka, mikä ja millainen olen tänään tai huomenna, kuukauden päästä. Ajatukset itsestä ja oma identiteetti muuttuu koko ajan. Jos tänään tunnen, että olen tällainen, näytän tältä ja pidän näistä asioista niin seuraavana päivänä ei enää tunnu siltä. Saatan päättää, että nyt alan tekemään sitä ja tätä, tyylini on se ja syön tuolla ruokavaliolla, teen suunnitelmia, mitä alan opiskelemaan tai harrastamaan. Kaikki tuntuu selkeältä. Seuraavana päivänä tai viimeistään viikon parin sisällä olen jo täysin unohtanut sen kaiken ja päässä on uudet ajatukset ja identiteetti tai sitten olen kadottanut ne kokonaan ja tyhjä olo. Sitoutuminen yhtään mihinkään ahdistaa, kun tietää, että siitä tulee vaikeaa. Jos tänään tunnen, että kykenen niin huomenna ajatukset onkin muuttuneet täysin, enkä enää saavuta tai edes tunnista sitä ihmistä, joka olin eilen, enkä tosiaan kykene. Selitäpä siinä sitten, etten enää ole se, millainen eilen olin. Saati kahden viikon päästä. Ei sitä kukaan ymmärrä. Ahdistavaa, että koko ajan muuttuu, eikä hahmota itseään. Ajatukset, miten mistäkin ajattelee, omat arvot, mielipiteet, ajatukset itsestä, mikä on ja koko tyyli, persoona muuttuu koko ajan. Mitään pysyvää ei ole, eikä mitään kunnolla saa aikaiseksi, elämä on ollut paikasta ja asiasta toiseen haahuilua, sekavia viritelmiä, romahduksia, sitä sun tätä, eikä oikeasti käteen ole jäänyt juuri mitään tai ei voi sanoa saavuttaneensa oikein mitään, eikä vielä nelikymppisenäkään sen paremmin tiedä kuka tai mikä, millainen on. Jos tänään tätä niin huomenna jo jotain muuta. Kuulostaako tutulta kellekään? Onko täällä muita epävakaita?
Kommentit (4)
On täällä muitakin epävakaita. Kuten minä. Minun piirteitäni ei ole koskaan eritelty, mutta sen olen saanut terapiassa selville että ongelmia on muitakin: Kompleksinen trauma ja vakava masennus, myös dissosiaatiota. Missä ja miten ap sai selville, että hän on epävakaa?
Ootko ap saavuttanut kuitenkin jotain elämässäsi? Ammatin? Työpaikan? Perheen? Lapsia? Vai onko kaikki ihmissuhteesikin lyhyitä ja vaihtuvia? Varmaan on raskasta elää häilyvien tunteiden ja tarpeiden kanssa jotka muuttuu nopeasti. Saatko tukea oloosi esim terapiaa? Pidätkö kiinni päivärytmistä? Onko mitään mikä auttaa sua jäsentämään maailmaa?
Hali. Eräs rakastamani ihminen on tuollainen. Hän satuttaa paljon ihmisiä tahattomasti. Harva ymmärtää millainen taakka on olla alati muuttuva. Minunkin piti asettaa hänelle rajat ja ottaa etäisyyttä häneen koska oma läsnä oloni trikkeröi hänessä selkeästi jotain trauma käytöstä. Toivon vaan että hänellä olisi voimia hakea apua ja onnea että hän saisi oikeanlaista apua eikä turhautuneen tuhoaisi itseään ja muita lisää. Toivon että hön saisi itseään tukevan kaveripiirin ja ehkä joskus perheenkin joka hyväksyy hänet ja jossa hän kokisi olevansa tarvittu. Voimia kaikille joilla on tälläisiä ongelmia elämässään.
Traumoja? Dissosiaatio?Älä jumita diagnoosiin!