Mä oon tullut siihen tulokseen että mun kaveri elää "murkkuikää".

Todella outoa kun kolmekymppinen juoksee kapakoissa ja vouhottaa. Mua säälittää ja ärsyttää katsoa kun toinen on kuin 16-vuotias. Välillä tekis mieli sanoa että, "ei kiinnosta, mä olen elänyt jo ton vaiheen yli".



Toisaalta mä ymmärrän. Silloin kun me muut mentiin ja vietettiin nuoruutta, niin kaveri oli kotona ns. kiltti tyttö. Rupesi 16-vuotiaana seurustelemaan, perusti perheen parikymppisenä ja nyt sitten erosi vuosi sitten. Sen jälkeen on menokenkä vipattanut kovasti.



Onkohan törkeetä sanoa toiselle että, "rauhotu vähän".



Mä en aina oikein jaksais kuunnella sitä..