Olenko hullu jos eroan???
Vauvamme (nyt rv39) sai alkunsa aikana, jolloin päätin päättää parisuhteeni miehen alkoholinkäytön ja sekoilujen takia.
Mies kuitenkin -raskaudesta kuultuaan- päätti muuttua ja lopetti juomisen kokonaan. Kunnes.. kevätaurinko alkoi taas paistaa.
Nyt on tahti jälleen kiihtynyt uhkailuistani ja raivostani huolimatta. Talvella mies pystyi ottamaan lasin viiniä ruuan kanssa ja lopettamaan siihen. Nyt juo taas niin kauan, että sammuu sohvalle.
Eilen tuli mitta täyteen, kun mies tosissaan väitti, että voi lähteä synnärille tarvittaessa parin jälkeen, että kyllä ne sinne ottaa... Samoin vauvaa voi kuulemma hoitaa parin kaljan jälkeen mainiosti.
Minä ilmoitin aamulla, että haluan hänen etsivän itselleen oman asunnon, parempi minulla on vauvan kanssa kahdestaan, kuin alkon varjossa. En jaksa, enkä pysty katselemaan totaalista örvellystä viikonlopusta toiseen.
Olenko hullu? Synnyttää pitäisi päivänä minä hyvänsä ja minä pistän miehen pihalle..? :/
Kommentit (13)
Kyllä, ja juuri tätä mietinkin, että olenko täysin sekaisin.. pitäisikö vaan katsoa ja toivoa, että äijästä vauvan synnyttyä löytyy jonkinlainen järki? Yksin jääminen tuntuu niin rajulta, kun ei yhtään tiedä, mitä odottaa.
Toisaalta, onko sekään järkevää, että katselen miehen lapsellista ja vastuutonta käytöstä viikonlopusta toiseen ja sekoan sen takia?
ja saliin ei välttämättä humalassa pääse
Parempi ilman juoppoa kuin juopon kanssa
että jos äijä sattuisi olemaan alkoholin vaikutuksen alaisena, en häntä itse huoli synnytykseen mukaan.
Ja mielestäni pienen vauvan läsnäollessa ei juoda edes yhtä saunakaljaa. Eri asia sitten, kun lapset ovat vähän isompia, silloin voi ottaa lasin viiniä tai oluen ilman humalaa, mutta vauvojen kanssa EI EI EI.
Nämä asiat ovat mielestäni itsestäänselviä, miehen mielestä hänen alkoholinkäyttönsä on hallittua ja hän on parin jälkeen ihan kunnossa.
ja voithan ottaa miehen takaisin jos parantaa tapansa uudelleen, mutta alkoholisti on aina alkoholisti
mitä sitten päätät tehdäkin, niin haluan vain muistuttaa, että myös ISÄ on lapselle tärkeä, oli juoppo tai ei. Toivottavasti saat elämän järjestettyä parhain päin itsellesi ja lapselle ja jos eroat, niin toivon, että lapsen tapaamiset isän kanssa järjestyvät hyvin. Tiedän läheltä tapauksia, joissa isä on joko fyysisesti tai henkisesti hylännyt lapsen, ja seuraukset näkyy vuosikymmenten päähän. Niitä sitten koitetaan aikuisena korjailla terapiassa (tai pahemmassa tapauksessa sillä alkoholilla).
Jospa miehellesi tekisi hyvää käydä mielenterveystoimistossa. Älä hätiki, vaan yritä keksia ratkaisu. Muuttakaa vaikka väliaikaisesti johonkin lastenne kanssa.
Huomasit itsekkin ettei mies muutu! Miksi luulet että se loppuisi vauvan synnyttyäkään! Yksinhuoltaja sinä olisit vaikka mies siinä rinnalla örveltäisikin. Sinä kärsit---vauva kärsii! Olet hermostunut, kireä, huolestunut, ahdistunut ja surullinen.. Mitä luulet miltä vauvasta tuntuu kasvaa tuollaisessa ympäristössä? Ei ne asiat muutu! Pistät miehen pihalle ja otat takaisin vasta sitten kun tajuaa itse tilanteen(JOS TAJUAA KOSKAAN)!! Sinä PÄRJÄÄT kyllä! Niin pärjää miljoonat muutkin naiset yksin lapsiensa kanssa! Parempi ettei sinun tarvitse stressata miehesi juomisesta päivästä toiseen vaan nyt voit keskittyä vain siihen lapseen!
Ota joku kaveri mukaan synnytykseen! Niistä usein enemmän tukea kun kymmenestä miehestä yhteensä.
Mies ei ole mikään rapajuoppo, viikot selvänä ja asiansa hoitava ja vastuuntunteva tyyppi, mutta vkl ei näköjään mikään tepsi.
Itsekin ajattelin tuollaista ratkaisua, että saisi hetken miettiä muualla omia arvojaan.
Ei minulla mitään sitä vastaan ole, että silloin tällöin relaa saunaillassa tms. mutta ymmärrys ei riitä siihen, että koska vain pitäisi lähteä sairaalaan ja toinen voi olla huoletta kännissä kauniin kesäpäivän kunniaksi.
Olen myös sitä mieltä, että lapsella on oikeus isään ja isällä lapseen. Ja rakkaus vaihtuu aika nopeasti halveksuntaan jos sama meno jatkuu viikosta toiseen.
ap
Kun sinä kärsit miehesi vk-lopun juhlinnoista niin samalla kärsii vauvakin. Ota vastuu ja ota ero ajoissa. Vauvan ei ole hyvä kasvaa riitaisassa ympäristössä. Se voi olla hyvä herätys miehellesikin. Kun on aikansa rellestänyt niin voi ymmärtää että mitä elämältään haluaa.
Minkä ikäinen miehesi on?
Mutta isommalle lapselle ei, samassa tilanteessa?
Taitaa olla paljon vakavampi tilanne käsillä. Oikeasti, eroa siitä miehestä!!!
T. alkoholistin tytär
Kirjoitin tuon viestin hyvin epäselvästi, ts. ajatus jäi täysin hämärän peittoon. :) Ei ole mitään haittaa, jos isä juo saunakaljan ja äiti on kotona. Kukaan ei kärsi.
Keskustelimme siitä, että minulla ei ole jatkossa ilmeisesti mitään mahdollisuuksia käydä vkl aikana esim. lenkillä tai omilla asioillani, jos isä ei pysty pitämään pullonkorkkia kiinni. Hän totesi, että voin mainiosti lähteä vaikka itse siiderille jonkun kaverin kanssa, ihan hyvin hän voi hoitaa vauvaa vaikka olisi pari ottanutkin.
Mielestäni tuo asenne on niin järkyttävä, että repisin pelihousuni täysin jos oikeasti tapahtuisi. Vauvan kanssa täytyy toisen aikuisen olla vesiselvä!
Muutaman vuoden vanhemman lapsen seurassa voi mielestäni ottaa juuri sen saunakaljan tai viinilasin humaltumatta sen enempää, mutta vauvat vaativat nollatoleranssin. Näin oma ajatusmaailmani menee.
Itse en viisivuotiaan seurassakaan joisi enempää kuin sen lasin, lapset hoitoon silloin, jos on tarkoitus ottaa reilummin.
ap
Vaikea sanoa: jos miestä täytyy huoltaa juomisen takia, varmaan helpommalla pääset kahdestaan lapsen kanssa. Kunhan vain on tukiverkostoa. Toisaalta esikoiset yllättävät työläydellään, ellei ole jokin supernukkuva superterve tapaus.