Lue keskustelun säännöt.
Minun siskoni asuu 10km päässä muttei koskaan käy minun luonai, eikä soita
24.04.2008 |
syy on se että soitin kerran hänen miehelleen poliisit kun hän kaahaili huumepäissään autolla, siskoni pieni poika kyydissään.
Minua kaduttaa ja harmittaa nyt kun en enää näe hänen lapsiaan ollenkaan.
Kommentit (4)
vaikka sillä on ex-vankilakundi miehenään. Nyt se mies on kunnostutunut ja hankkinut työpaikan kuitenkin. Minusta on epänormaalia olla niin ettei sukulaisten kanssa olla tekemisssä, vaikka se onkin perin suomalaista. Siskoni on olevinaan niin kansainvälinen, vaikka on niin perisuomalainen kuin olla voi.
Eniten mua siis harmittaa eten näe hänen lastaan, viimeksi näin n. puoli vuotta sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän tuskaasi!
Minäkin koen samanlaisia tunteita. Ja haluaisin olla väleissä, mutta kun siinä on aina se toinen puoli... et minä loukkaan sillä suhteella vain itseäni. En ole enää valmis siihen.
mutta teit ihan oikein. Sinun ja sinun siskosi tuska olisi paljon suurempi jos se mies olisi ajanut kolarin ja lapselle tapahtunut jotakin.
Soita siskollesi ja nosta kissa pöydälle, eihän niitä välejä muuten saa kuntoon. Tai kirjoita.
Meillä on ollut huonot välit jo lapsuudesta. Aikuisiällä korjaantuivat paremmiksi, kunnes selvisi miten röyhkeällä tavalla on hyväksikäyttänyt meidän vanhempia rahallisesti. Ja kokee et hänellä on siihen oikeus, koska hänellä ei ole lapsia. Meitä on 3 sisarusta. En tiedä miten pystyisin olemaan väleissä häneen.