Millä ihmeellä me työssäkäyvät keski-ikäiset jaksetaan, kun raskaiden työpäivien lisäksi on vielä paimennettavana niin uhmaikäiset lapset, kuin uhmakkaat vanhemmatkin?

Varsinkin näin hoitoalalla olevana pelottaa, kun tulossa on todella rankkoja päiviä ylitöineen ja kotona muksut ei meinaa millään käsittää, että nyt ollaan kotona ja käydään koulua ja vanhemmat eivät meinaa millään pysyä kotona, vaan uhoavat, että heillä on kyllä oikeus ulkoilla ja käydä kaupassa, vaikka olen heillekin sanonut, että minä kyllä hoidan heidän kauppareissunsa ja että se kotna olenminen vain ja ainoastaan heidän parhaakseen,

Pelkään todella, että jossain kohtaa tulee romahdus, etenkin jos tätä jatkuu useita kuukausia.