Nyt yritetään elvyttää rahan painamisella, mitä negaa se tuo tullessaan?

Inflaatio eli rahan arvon lasku

Älä ole niin negatiivinen. Mahtava asia kun rahaa painetaan lisää, kaikki saavat perustoimeentulon.

Vi...ddu se tarkoittaa sitä että mun 80 000 euron säästöt on kohta arvottomia. Pitänee ostaa kultaa noilla.

Ensin romahtavat pörssit. Samalla menee alas kulta, hopea ja kryptot. Vastoin yleistä käsitystä, kulta ei ole mikään turvasatama, koska kulta on jokseenkin hyödytön materiaali arkielämän kannalta. Ei ole siis mitään muuta turvasatamaa kuin käteinen. Sitten aloitetaan tolkuton rahan printtaus ja helikopterirahoitus (kansalaisille ja yrityksille annetaan tyhjästä luotua rahaa). Ruokapulan ja logistiikan häiriöiden takia ruuan hinta alkaa kivuta todella korkealle. 

Kaikkien paitsi välttämättömien tuotteiden hinnat tippuvat joksikin aikaa, koska niiden kysyntä romahtaa lähestulkoon nollaan. Tämä tarkoittaa pääsääntöisesti deflatorista lamaa. Ruuan, energian ja tietoliikenteen suhteen voidaan nähdä huomattavaakin nousua, vaikka esim. öljyn hinta nyt hetkellisesti rommasikin.

Deflaatio on myrkkyä, koska monet yritykset menevät konkurssiin jo ennen deflaation vaikutuksia ja ne jotka jäävät jaloilleen, kärsivät vakavasta kysyntäpulasta.

Yrityksiä yritetään tekohengittää printtaamalla yhä enemmän rahaa, mikä johtaa lopulta kiihtyvään inflaatioon. Viimeistään tässä vaiheessa käteisestä pitää päästä eroon ja se pitää siirtää esim. energia-yhtiöiden osakkeisiin ja kiinteään omaisuuteen.

Pörssiromahduksen pohjaikkunan ajoitus on nyt suhteellisen tärkeää, joten kässien kanssa ei kannata jäädä liikaa makaamaan. Nyt kuitenkin syöksylasketellaan vielä hetki.

Mikä.vaikutus tavaroiden hintoihin? Esim auton osto tai muu isompi hankinta.

Vierailija kirjoitti:

Mikä.vaikutus tavaroiden hintoihin? Esim auton osto tai muu isompi hankinta.

Ei-välttämättömien tavaroiden hinta sukeltaa RAJUSTI.

Ei kukaan osta autoa jos ei meinaa rahat riittää edes ruokaan ja asumiseen.

Vierailija kirjoitti:

Mikä.vaikutus tavaroiden hintoihin? Esim auton osto tai muu isompi hankinta.

Siinä vaiheessa kun yhden leivän ostamiseen tarvitaan selkärepullinen seteleitä, voit kuvitella millaista on ostaa auto.

Mitä enemmän rahaa painetaan, sitä enemmän sen arvo laskee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä.vaikutus tavaroiden hintoihin? Esim auton osto tai muu isompi hankinta.

Siinä vaiheessa kun yhden leivän ostamiseen tarvitaan selkärepullinen seteleitä, voit kuvitella millaista on ostaa auto.

Mitä enemmän rahaa painetaan, sitä enemmän sen arvo laskee.

Inflaatiota edeltää deflatorinen vaihe. On typerää kuvitella että autojen hinnat lähitulevaisuudessa nousisivat.

Ongelma siinä on se, että KAIKKI MAAILMAAN tullut raha luodaan maailmaan velkana. Eli maailmassa on AINA enemmän velkaa, kuin tänne on luotu rahaa. Näin siis vuoden 1971 jälkeen, kun kultakannasta luovuttiin kokonaan. Eli maailman eka liikkeelle laskettu raha ja samalla siis laina oli leikitään että 1000 rahaa, 4% korolla. Liikkeelle laskettiin siis 1000 rahaa, ei yhtään enempää. No, sitten tuli hetki, jolloin velka piti maksaa takaisin. 4% korolla takaisin maksettavan velan määrä oli 1040 rahaa.

Mutta sitä ei pystytty maksamaan, koska rahaa oli vain 1000 rahaa. Miten tämä ratkaistiin? Laskettiin liikkeelle uudelleen rahaa, esim. taas 1000 rahaa, ja koska sekin liikkelle laitettu raha on taas velkaa, niin nyt 3% korolla. Maailmassa oli sen jälkeen 2000 rahaa, ja velkavastuuta 1040 rahaa, joka maksetaan pois. Jää jäljelle 960 rahaa.

Kun se uusi 1000 velka erääntyy, velkavastuu siitä on 1030 rahaa. Miten se maksetaan pois, koska maailmassa oli enää 960 rahaa? Nyt velkavastuiden ja rahan määrän kuilu oli aikaisempaa isompi, 70 rahaa. Sekin pitää taas luoda velkana liikkeelle.

Eli takaisin maksetut lainat tarkoittavat rahan poistumista. Ihmisille velkana annetut lainat luovat rahaa, mutta koron takia sitä syntyy vähemmän, kuin maailmassa on rahaa.

Ongelma tästä alkaa oikeasti tulla siinä vaiheessa, kun rahan luontimäärät alkavat kasvaa eksponentiaalisesti ja rahan arvo heikkenee ja jos ihmisiltä menee luottamus valuuttaan, se kaataa koko kuvion.

Ja siis tämä ei ratkea valtioiden välisellä kaupankäynnillä tai velanotolla, koska KAIKKI maailmaan vuoden 1971 rahajärjestelmän uudistuksen jälkeen luotu raha on mukana tässä aivan samassa systeemissä.

Osakemarkkinoilta on hävinnyt 20-30% rahaa. Miinus velkaraha, jolla sijoitettu.

Ja USAn dollarin määrän kasvukäyrä on jo nyt eksponentiaalikäyrän näköinen. Se alkoi nousta jyrkästi pystysuoraan vuoden 2008 jälkeen, kun FED (USAn keskuspankki) laski liikkeelle lisää rahaa elvytyspaketteina. (Määrällinen elvytys, quantitative easing eli QE) .

Raha luodaan ensin keskuspankin apureina toimiviin pankkeihin, joiden täytyy tallentaa kyseinen summa takaisin keskuspankkiin. Tätä rahaa sanotaan base moneyksi. MUTTA tätä luotua base moneya vastaan se avustava pankki saa antaa muille pankeille kymmenen kertaisesti lainaa sen base moneyn määrästä laskettuna.

Eli jos keskuspankki laski liikkeelle 100 000 niin avustava pankki saa antaa lainaa muille 900 000. Koska base moneyN katsotaan olevan jokin prosentti liikkeelle laskettavasta rahasta, esimerkissämme se on 10% siitä, mutta todellisuudessa prosentti on vielä pienempi.

Raha lähtee liikkeelle siten, että joku haluaa ottaa (mistä tahansa pankista) lainaa.

No, tämä pankki on ottanut lainaa siltä välittäjäpankilta, jolla on siis oikeus antaa pankeille 900 000 rahaa lainaksi. Joten se pienempi pankki lainaa ihmiselle rahaa. Ja se raha ei tule sen pienen pankin varoista, vaan se vain luo sen summan numeroiksi tilille. Maaimaan syntyy uutta rahaa joka kerta, kun joku ottaa lainaa. Mutta se uusi raha on aina keskuspankissa olevan base moneyn vastineeksi liikkeelle laskettu laina (ja raha). Jos ihminen otti lainaa maksaakseen asunnon, niin minne asunnon myyjä vie saamansa rahat? No, pankkiin (okei, hän voi sijoittaa ne uudelleenkin, mutta jos hän ei laita niitä kulutukseen). Pankin pitää tallettaa sinne tulleesta rahamäärästä myös 10% talteen, mutta se voi lainata sen luomansa rahamäärän miinus 10% seuraavalle tarvitsijalle. Ja kun taas se rahamäärä tulee takaisin pankkiin, riittää, että pankki tallettaa siitä 10% ja lainaa taas saman rahan seuraavalle uudestaan jne.

Tämänkin kuvion takia se raha, jonka ihminen tallettaa pankkiin, ei oikeasti ole siellä.

Eikä pankki elä ihmisten pankkiin tallettamilla rahoilka ja niistä saatavilla koroilla, vaan tilanne on paljon monimutkaisempi.

Se, mitä tahdoin sanoa, on, että se keskuspankkien määrällisenä elvytyksenä liikkeelle laskema raha ei ole vielä täydellä määrällään saavuttanut reaalimarkkinoita, koska se pitää ottaa pankeista ulos lainana. Ja ihmisillä on lainanottokykykin heikentynyt. Mutta kun lainanottoon koko ajan tuupitaan, jotta saataisiin liikkeelle enemmän rahaa (koska raha syntyy velkana, ja sitä pitää aina luoda lisää), niin kun se rahamäärä iskeytyy reaalitalouteen, se on niin hirveä määrä, että itse epäilen, että luottamus valuuttoihin (dollari, euro) katoaa ja rahajärjestelmä kaatuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä.vaikutus tavaroiden hintoihin? Esim auton osto tai muu isompi hankinta.

Siinä vaiheessa kun yhden leivän ostamiseen tarvitaan selkärepullinen seteleitä, voit kuvitella millaista on ostaa auto.

Mitä enemmän rahaa painetaan, sitä enemmän sen arvo laskee.

Inflaatiota edeltää deflatorinen vaihe. On typerää kuvitella että autojen hinnat lähitulevaisuudessa nousisivat.

Deflaatiota aiheuttaa myös todella suuri velkamäärä maailmassa. Jos ihmisten ja yritysten velanhoitokulut ottavat isoimman osan investointeihin ja kuluttamiseen käytettävistä rahoista, se on deflaatiovoima. Joten kun siihen deflatoriseen vaiheeseen päästään, hyperinflaatio on oven takana.