Olitko suunnitellut eroavasi pian mutta jäit karanteeniin kumppanin luo?

En, mutta mietin että onneksi erosin jo aiemmin enkä jäänyt nalkkiin.

En, mutta kävi mielessä kuinka ensi- ja turvakotien kapasiteetti riittää jos puolisoiden riidat kärjistyy.

Joo itse asiassa tavallaan kyllä. Tosin minullahan ei ole muutenkaan tosiasiassa varaa erota. Asuminen on kallista ja mies on sanonut, että aikoo vaatia lähivanhemmuutta joko suosiolla tai riitauttamalla. En epäile tätä ollenkaan. Sen lisäksi hän kuulemma antaa tavata lapsia hänen luonaan (ts. yhteisessä kodissa). 

Ymmärrän kyllä, että lukemattomat miehet ovat tässä samassa tilanteessa, enkä ulise siitä. Säälittää vaan lapset, jotka eivät halua olla minusta erossa ja joiden kanssa olen aina pääasiallisesti viettänyt aikaa. 

Mies on sanonut, että kuulun hänen tulevaisuuden suunnitelmaansa, jota hän ei aio muuttaa ja jonka puolesta hän aikoo taistella viimeiseen kiveen saakka.

Vierailija kirjoitti:

Joo itse asiassa tavallaan kyllä. Tosin minullahan ei ole muutenkaan tosiasiassa varaa erota. Asuminen on kallista ja mies on sanonut, että aikoo vaatia lähivanhemmuutta joko suosiolla tai riitauttamalla. En epäile tätä ollenkaan. Sen lisäksi hän kuulemma antaa tavata lapsia hänen luonaan (ts. yhteisessä kodissa). 

Ymmärrän kyllä, että lukemattomat miehet ovat tässä samassa tilanteessa, enkä ulise siitä. Säälittää vaan lapset, jotka eivät halua olla minusta erossa ja joiden kanssa olen aina pääasiallisesti viettänyt aikaa. 

Mies on sanonut, että kuulun hänen tulevaisuuden suunnitelmaansa, jota hän ei aio muuttaa ja jonka puolesta hän aikoo taistella viimeiseen kiveen saakka.

Mitä juuri luin? O_O

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo itse asiassa tavallaan kyllä. Tosin minullahan ei ole muutenkaan tosiasiassa varaa erota. Asuminen on kallista ja mies on sanonut, että aikoo vaatia lähivanhemmuutta joko suosiolla tai riitauttamalla. En epäile tätä ollenkaan. Sen lisäksi hän kuulemma antaa tavata lapsia hänen luonaan (ts. yhteisessä kodissa). 

Ymmärrän kyllä, että lukemattomat miehet ovat tässä samassa tilanteessa, enkä ulise siitä. Säälittää vaan lapset, jotka eivät halua olla minusta erossa ja joiden kanssa olen aina pääasiallisesti viettänyt aikaa. 

Mies on sanonut, että kuulun hänen tulevaisuuden suunnitelmaansa, jota hän ei aio muuttaa ja jonka puolesta hän aikoo taistella viimeiseen kiveen saakka.

Mitä juuri luin? O_O

Miten itse toimisit? 

Vuokraisit sen yksiön, mihin lapset eivät ehkä edes halua tulla päiväseltään käymään. Maksaisit pienistä tuloista elareita exälle, joka voisi koska tahansa riitauttaa uudestaan elatusmaksujen suuruuden. Vaikka monta kertaa vuodessa, jos siltä tuntuisi. Et tapaisi lapsia kuin kontrolloivan ex-puolison luona, joka upottaisi sinut rakkauden tunnustuksiin kun näkisi sinut. Mutta samalla tietäisit, että sinulla ei ole todellista liikkumavaraa minkään suhteen.