Lue keskustelun säännöt.
Kokemuksia lapsen vihasta vanhempien eron jälkeen?
27.02.2020 |
Olemme eronneet vuosi sitten. Yksi lapsistamme on reagoinut eroon melko vahvalla vihalla, joka tuntuu suuntautuvan suurimmaksi osaksi minuun, eli äitiin. Hän on nyt 7v.
Käytännössä se ilmenee esim. siten ettei halua keskustella kanssani asioista, on huonolla tuulella kun on minun luonani, saa raivokohtauksia (joihin kuuluu myös minun satuttamisen yrittäminen esim. lyömällä), huutaminen ja raivoaminen pikkuasioista jne. Välillä kyllä tulee myös syliin, on ns. normaali rauhallinen itsensä ja hakee minusta lohtua.
Lapsella on tietysti oikeus kaikkiin tunteisiin ja tämä viha tuntuu olevan se vaikein tunne käsitellä. Etenkin kun en saa lapseen oikein puheyhteyttä tällä hetkellä. Se toki myös satuttaa minua kun lapsi voi olla välillä aika julmakin sanoissaan ja teoissaan, mutta pakkohan minun on se kestää, toki samalla rajoja asettaen.
Onko kenenkään muun lapsi reagoinut eroon samalla tavalla, kuinka kauan sitä kesti ja miten selvisitte siitä?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä yritä puhua erosta. Elä mahdollisimman normaalia arkea lapsen kanssa, leiki yhdessä, kysy mielipiteitä mitä haluaisi vaikka syödä tänään tai mennäänkö uimahalliin vai hop lopiin.. Se arki eli ne rutiinit ja rajat saavat lapsen olon turvalliseksi. Kun hän tuntee olonsa turvalliseksi teidän kummankin luona hän on sopeutunut eroon.