Lue keskustelun säännöt.
Sukulaisuussuhde perustuikin nähtävästi vain rahaan
18.02.2020 |
On kyllä aika päähän puulla lyöty olo.
Seitsemän vuotta sitten saimme tietää veljeni kanssa sattuman kautta että meillä on ulkomailla asuvia serkuksia joista emme olleet koskaan kuulleet. Tässä näiden seitsemän vuoden aikana meistä on tullut näiden serkusten kanssa aika läheiset koska muita serkkuja ei meillä sitten olekaan. Olemme kaikki vierailleet toistemme kotimaassa ja olleet toistemme vieraana, vaihtaneet kuulumisia usein ja yleisesti ottaen vaan tulleet aika läheisiksi. Yhtäkkiä yhteydenpito vain hiipui ja loppujan lopuksi nyt on loppunut kokonaan.
Veljen kanssa pohdittiin mikä ihme voi olla syynä ja veljeni jopa mietti ollaanko voitu jotenkin loukata serkkuja. Tarpeeksi kun pohdittiin sitä milloin yhteydenpito rupesi hiipumaan niin tajuttiin että tämä osuu yhteen sellaisen hetken kanssa jossa toinen näistä serkuista sai tietää etten olekaan rikas 😕 Emme me rahoista ole jutelleet mutta kun itse ovat ent itä blokin maassa asuvia niin kaiketi Suomessa asuminen ja tämä elintaso on vaikuttanut sitten rikkaalta vaikka ihan tavallisia lapsiperheitä ollaan. Asia selvisi serkulle niin että hän kertoi kuinka asuntojen hinnat ovat siellä triplaantuneet 5 vuodessa ja ”kuinka hän ehdotti jo aikoinaan silloin x vuotta sitten että minun kannattaisi sijoittaa siellä asuntoon”. Vastasin että niinpä varmaan mutta kun sellaisia rahoja minulla ei alunalkaen säästössä ole että olisin voinut asunnon ostaa. Johon serkku ihmeissään että oooooo hän kuvitteli että tietenkin minulla on paljon rahaa. Totesin (kärjistäen) että no hyvä kun muutama tonni on säästötililla. Ja niin...siihen se yhteydenpito sitten hiipui ja heidän kiinnostus meihin.
Varmaan olen sitten sinisilmäinen idiootti nössö mutta kyllä tuntuu pahalta että serkut joiden kuviteltiin olevan kiinnostuneita meistä samalla tavalla kuin me heistä ihan aidosti ihmisinä olivatkin vain kiinnostuneita meistä rahamielessä. Ymmärrän nyt että ne (aikoinaan mielestäni huonot vitsit) ”etkö ostais mulle synttärilahjaksi xx yy xx (maksaa 500-1000e) olivatkin ihan aitoja rahankerjuupyyntöjä eikä vitsejä. Aina vaan naurettiin veljen kanssa hyväntuulisesti että joo olishan tuollainen lahja itse kullekin kiva saada.
En edes tiedä mitä kirjoituksella haen. Oli pakko vaan purkaa pahaa oloa. Ja kertoa että nähtävästi tällainen vedätys voi kestää pikku hiljaa vuositolkulla. Nyt kun taaksepäin miettii niin ollaanhan me veljen kanssa käytetty huomattava määrä rahaa tuliaisiin, pienempiin lahjoihin yms ravintolakäynteihin niin siellä kuin täällä kun ”onhan meillä elintaso kuitenkin niin erilainen kuin näillä serkuilla”. Huokaus. Seitsemän vuotta olikin valetta. Sinne jäivät myös serkkujen lapset joista oli ehtinyt tulla läheisiä niin meille aikuisille kuin meidän lapsillekin.
Kommentit (18)
No niinpä nähtävästi oltiin 😕 sehän tässä sattuukin. Kuvittelimme että olimme läheisiä kun molemminpuolisesti jaoimme omien perheiden ilot ja surut, osan lapsista syntymiset ja raskaudet. Sehän se että kuvittelimme olevamme läheisiä. Mutta olimmekin tosiaan vain lahja-automaatteja ja hyväksikäytettyjä.
Se kaikki läheisyys perustui vain sille että saivat tai kuvittelivat saavansa meiltä jotain. Meille se oli todellista läheisyyttä mitä luulimme kokevamme. Se kai tässä sattuu ja ihmetyttää että noin monta vuotta sitä vedätystä kesti.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tsemppiä ap näitä ihmisiä siis todellakin on! Meillä myös on suvussa pari henkilöä jotka ei ajattele muuta kuin rahaa. Mutta kaikki tietää sen.
Teillä oli paska mäihä kun ette tietty voineet tietää tota etukäteen. Kyllä mäkin kuvittelisin että jos raskaudet ja lapset ja muut jaetaan niin ollaan aika läheisiä mutta noita verenimijöitä on olemassa..
Onneksi saitte tän selville ennen kuin huonommin kävi. Ette nähtävästi menettäneet paljoa rahaa kuitenkaan vaan lähinnä teidän tunteet on paskat. Joo ymmärrän kyllä et se on ikävää se.
Sattumaserkut itäblokissa on kyllä aika harvinaisia jo pelkästään siksi, että ei sinne aikanaan saanut edes viisumia. Hyvin on vanhemmat pitäneet piilossa siskonsa/veljensä, jos lapsensakin ihan pelkästään sattumalta tuli ilmi.
😶
Uskon että ap:lla on huono mieli ja niin minullakin olisi vastaavassa tilanteessa. En oikein tiedä mitä sanoa mutta halusin vaan sanoa että turha tuollaisia idiootteja on enää edes ajatella. Hyvä kun pääsitte eroon!
Vierailija kirjoitti:
Sattumaserkut itäblokissa on kyllä aika harvinaisia jo pelkästään siksi, että ei sinne aikanaan saanut edes viisumia. Hyvin on vanhemmat pitäneet piilossa siskonsa/veljensä, jos lapsensakin ihan pelkästään sattumalta tuli ilmi.
En tiedä miksi koen tarvetta selittää mutta selitän silti. Isämme veli (eli setämme) kuoli jo vuosikymmeniä sitten. Nämä ovat hänen lapsiaan joista emme tienneet Suomessa mitään vaikka oli tiedossa että hän on asunut ko. maassa pitkään.
Viisumeista en osaa sanoa mitään mutta oletettavasti hänellä sellainen sitten oli. Ja lapset (serkut) tosiaan ovat ihan laillisesti isänsä nimissä ko. maassa. Eli eivät ole mitään feikkejä siinä mielessä.
Ja joo, varmasti meni sitten myös pesänjako aikoinaan väärin (silloinen sedän vaimo peri) koska sedän kuollessa ei lapsia löytynyt mistään todistuksista. Tosin perittävää oli 0mk. Setä oli köyhä kuin kirkonrotta kuollessaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi on sukupuu sinne 1500 luvulle niin ei ihan tosta vaan ilmesty sattumia
Vierailija kirjoitti:
Sattumaserkut itäblokissa on kyllä aika harvinaisia jo pelkästään siksi, että ei sinne aikanaan saanut edes viisumia. Hyvin on vanhemmat pitäneet piilossa siskonsa/veljensä, jos lapsensakin ihan pelkästään sattumalta tuli ilmi.
70-luvulla sai jo oikein helposti viisumit aina ja nopeasti. ja toki sen jälkeenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onneksi on sukupuu sinne 1500 luvulle niin ei ihan tosta vaan ilmesty sattumia
No mistäpä sen tietää. Yksi mies merillä vuoden-pari jossain vaiheessa elämää niin ehtiihän siinä jo saada tukun lapsia vierailla mailla 😂😂😂 Ei löydy mistään sukupuusta ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sattumaserkut itäblokissa on kyllä aika harvinaisia jo pelkästään siksi, että ei sinne aikanaan saanut edes viisumia. Hyvin on vanhemmat pitäneet piilossa siskonsa/veljensä, jos lapsensakin ihan pelkästään sattumalta tuli ilmi.
En tiedä miksi koen tarvetta selittää mutta selitän silti. Isämme veli (eli setämme) kuoli jo vuosikymmeniä sitten. Nämä ovat hänen lapsiaan joista emme tienneet Suomessa mitään vaikka oli tiedossa että hän on asunut ko. maassa pitkään.
Viisumeista en osaa sanoa mitään mutta oletettavasti hänellä sellainen sitten oli. Ja lapset (serkut) tosiaan ovat ihan laillisesti isänsä nimissä ko. maassa. Eli eivät ole mitään feikkejä siinä mielessä.
Ja joo, varmasti meni sitten myös pesänjako aikoinaan väärin (silloinen sedän vaimo peri) koska sedän kuollessa ei lapsia löytynyt mistään todistuksista. Tosin perittävää oli 0mk. Setä oli köyhä kuin kirkonrotta kuollessaan.
Ap
Ihan tiedoksesi: jos vainaja on asunut ulkomailla, niin perunkirjoitusta varten tarvitaan virkatodistusta vastaavat tiedot tuosta maasta. Jos ne lapset on sedän lapsia ihan laillisesti, niin kyllä ne on 50-luvun jälkeen myös perillisiksi merkitty. Eri asia sitten ovat nämä "kadonneen jäljillä -lapset", joiden isästä ei ole muuta tietoa kuin kreikkalainen merimies.
Huijauksesi on hassunhauska, mutta epätosi. Moneen kertaan on sanottu, että tarkista faktat ennen kuin kirjoitat trollin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sattumaserkut itäblokissa on kyllä aika harvinaisia jo pelkästään siksi, että ei sinne aikanaan saanut edes viisumia. Hyvin on vanhemmat pitäneet piilossa siskonsa/veljensä, jos lapsensakin ihan pelkästään sattumalta tuli ilmi.
70-luvulla sai jo oikein helposti viisumit aina ja nopeasti. ja toki sen jälkeenkin.
Tiedätkö, mikä oli käytäntö viisumin suhteen, jos oli lapsia ko. maassa? Tuskin sitä turistiviisumilla monia vuosia jossain Bulgariassa asuttiin.
Ihan sama jos joku minua trolliksi väittää. Mitäpä se tilannettani muuttaa suuntaan tai toiseen. Paha mieli on kuitenkin tästä jo eli ei trollihaukkumiset haittaa.
Kaipa siitäkin joku jotain iloa saa että pääsee haukkumaan muita. Ja kaiketi siinä voi olla takana ajatus että tällaista ei voisi itselle koskaan käydä koska kyse on vaan keskitystä tarinasta. Minulle tämä on kuitenkin elämää. Ihan oikeaa tällaista.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sattumaserkut itäblokissa on kyllä aika harvinaisia jo pelkästään siksi, että ei sinne aikanaan saanut edes viisumia. Hyvin on vanhemmat pitäneet piilossa siskonsa/veljensä, jos lapsensakin ihan pelkästään sattumalta tuli ilmi.
En tiedä miksi koen tarvetta selittää mutta selitän silti. Isämme veli (eli setämme) kuoli jo vuosikymmeniä sitten. Nämä ovat hänen lapsiaan joista emme tienneet Suomessa mitään vaikka oli tiedossa että hän on asunut ko. maassa pitkään.
Viisumeista en osaa sanoa mitään mutta oletettavasti hänellä sellainen sitten oli. Ja lapset (serkut) tosiaan ovat ihan laillisesti isänsä nimissä ko. maassa. Eli eivät ole mitään feikkejä siinä mielessä.
Ja joo, varmasti meni sitten myös pesänjako aikoinaan väärin (silloinen sedän vaimo peri) koska sedän kuollessa ei lapsia löytynyt mistään todistuksista. Tosin perittävää oli 0mk. Setä oli köyhä kuin kirkonrotta kuollessaan.
Ap
Ihan tiedoksesi: jos vainaja on asunut ulkomailla, niin perunkirjoitusta varten tarvitaan virkatodistusta vastaavat tiedot tuosta maasta. Jos ne lapset on sedän lapsia ihan laillisesti, niin kyllä ne on 50-luvun jälkeen myös perillisiksi merkitty. Eri asia sitten ovat nämä "kadonneen jäljillä -lapset", joiden isästä ei ole muuta tietoa kuin kreikkalainen merimies.
Huijauksesi on hassunhauska, mutta epätosi. Moneen kertaan on sanottu, että tarkista faktat ennen kuin kirjoitat trollin.
Ihan kuin itäblokin maissa ei olisi vielä 90 luvun lopulle asti vain ihmisiä hukkunut rekistereistä, koska hälläväliä. Ei ne ole mitään järjestäytyneitä maita. Täynnä rikollisia ja korruptiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sattumaserkut itäblokissa on kyllä aika harvinaisia jo pelkästään siksi, että ei sinne aikanaan saanut edes viisumia. Hyvin on vanhemmat pitäneet piilossa siskonsa/veljensä, jos lapsensakin ihan pelkästään sattumalta tuli ilmi.
En tiedä miksi koen tarvetta selittää mutta selitän silti. Isämme veli (eli setämme) kuoli jo vuosikymmeniä sitten. Nämä ovat hänen lapsiaan joista emme tienneet Suomessa mitään vaikka oli tiedossa että hän on asunut ko. maassa pitkään.
Viisumeista en osaa sanoa mitään mutta oletettavasti hänellä sellainen sitten oli. Ja lapset (serkut) tosiaan ovat ihan laillisesti isänsä nimissä ko. maassa. Eli eivät ole mitään feikkejä siinä mielessä.
Ja joo, varmasti meni sitten myös pesänjako aikoinaan väärin (silloinen sedän vaimo peri) koska sedän kuollessa ei lapsia löytynyt mistään todistuksista. Tosin perittävää oli 0mk. Setä oli köyhä kuin kirkonrotta kuollessaan.
Ap
Ihan tiedoksesi: jos vainaja on asunut ulkomailla, niin perunkirjoitusta varten tarvitaan virkatodistusta vastaavat tiedot tuosta maasta. Jos ne lapset on sedän lapsia ihan laillisesti, niin kyllä ne on 50-luvun jälkeen myös perillisiksi merkitty. Eri asia sitten ovat nämä "kadonneen jäljillä -lapset", joiden isästä ei ole muuta tietoa kuin kreikkalainen merimies.
Huijauksesi on hassunhauska, mutta epätosi. Moneen kertaan on sanottu, että tarkista faktat ennen kuin kirjoitat trollin.
Hei porvoolaishuutelija - kun et tarkemmin tiedä kannattaa olla hiljaa. Oma isotätini esim asui 1970-luvulla Saksassa vuosikausia mutta ei ollut koskaan tehnyt muuttoilmoitusta eli kun hän kuoli 2000-luvulla lapsettomana ristimme kätemme onnesta että näin oli koska meidän ei tarvinnut koittaa löytää Saksan vuosista virkatodistusta vastaavaa Saksasta.
Samoin nykyisen yritykseni toimarin kanssa. Mies on asunut Kiinassa jo kuusi vuotta mutta ei ole koskaan tehnyt virallista muuttoilmoitusta vaikka on siellä todellakin yli puolet vuodesta. Sanoo vaan että hulluhan olisin jos luopuisin suomalaisesta sosiaaliturvasta. Lapsiakin on siellä tehty sikäläisen vaimon kanssa mutta jos mies kuolisi ja Suomessa tehtäisiin perunkirjoitus näkyisi hän täällä kokoajan asuneena eikä kenellekään tulisi luultavasti mieleen kysellä minkään kiinalaisen todistuksen perään jos olisi kuolinhetkellä eronnut, asuisi Suomessa ja ei olisi kertonut sukulaisilleen lapsista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sattumaserkut itäblokissa on kyllä aika harvinaisia jo pelkästään siksi, että ei sinne aikanaan saanut edes viisumia. Hyvin on vanhemmat pitäneet piilossa siskonsa/veljensä, jos lapsensakin ihan pelkästään sattumalta tuli ilmi.
En tiedä miksi koen tarvetta selittää mutta selitän silti. Isämme veli (eli setämme) kuoli jo vuosikymmeniä sitten. Nämä ovat hänen lapsiaan joista emme tienneet Suomessa mitään vaikka oli tiedossa että hän on asunut ko. maassa pitkään.
Viisumeista en osaa sanoa mitään mutta oletettavasti hänellä sellainen sitten oli. Ja lapset (serkut) tosiaan ovat ihan laillisesti isänsä nimissä ko. maassa. Eli eivät ole mitään feikkejä siinä mielessä.
Ja joo, varmasti meni sitten myös pesänjako aikoinaan väärin (silloinen sedän vaimo peri) koska sedän kuollessa ei lapsia löytynyt mistään todistuksista. Tosin perittävää oli 0mk. Setä oli köyhä kuin kirkonrotta kuollessaan.
Ap
Ihan tiedoksesi: jos vainaja on asunut ulkomailla, niin perunkirjoitusta varten tarvitaan virkatodistusta vastaavat tiedot tuosta maasta. Jos ne lapset on sedän lapsia ihan laillisesti, niin kyllä ne on 50-luvun jälkeen myös perillisiksi merkitty. Eri asia sitten ovat nämä "kadonneen jäljillä -lapset", joiden isästä ei ole muuta tietoa kuin kreikkalainen merimies.
Huijauksesi on hassunhauska, mutta epätosi. Moneen kertaan on sanottu, että tarkista faktat ennen kuin kirjoitat trollin.
Hei porvoolaishuutelija - kun et tarkemmin tiedä kannattaa olla hiljaa. Oma isotätini esim asui 1970-luvulla Saksassa vuosikausia mutta ei ollut koskaan tehnyt muuttoilmoitusta eli kun hän kuoli 2000-luvulla lapsettomana ristimme kätemme onnesta että näin oli koska meidän ei tarvinnut koittaa löytää Saksan vuosista virkatodistusta vastaavaa Saksasta.
Samoin nykyisen yritykseni toimarin kanssa. Mies on asunut Kiinassa jo kuusi vuotta mutta ei ole koskaan tehnyt virallista muuttoilmoitusta vaikka on siellä todellakin yli puolet vuodesta. Sanoo vaan että hulluhan olisin jos luopuisin suomalaisesta sosiaaliturvasta. Lapsiakin on siellä tehty sikäläisen vaimon kanssa mutta jos mies kuolisi ja Suomessa tehtäisiin perunkirjoitus näkyisi hän täällä kokoajan asuneena eikä kenellekään tulisi luultavasti mieleen kysellä minkään kiinalaisen todistuksen perään jos olisi kuolinhetkellä eronnut, asuisi Suomessa ja ei olisi kertonut sukulaisilleen lapsista.
Onkohan tämä tavallistakin toimareiden kanssa kun minulla on ihan samanlainen tilanne toimari/yrityksen omistajan kanssa.
On kahdessa maassa ns. virallisesti kirjoilla ja ihan näin 2020-luvulla.
Eli suomalainen kaveri. Omistaa yrityksen. Muutti yrityksen ulkomaiseen toimipisteeseen vakituisesti asumaan. Kirjautui siellä maassa maahan muuttaneeksi mutta joku ihme kuvio on. Hänen pitää mennä maasta pois aina oliko 6kk välein yhdeksi päiväksi ja sitten saa olla siellä 6kk.
Saa palkan siellä. Sikäläiselle tilille. Maksaa sikäläisiä veroja. Kuuluu sikäläiseen sosiaaliturvaan.
Mutta.
Ei ole tehnyt Suomessa muuttoilmoitusta eli suomen viranomaisten näkökulmasta asuu yhä täällä Suomessa. Koska on yrittäjä maksaa itse YEL-maksuja itselleen vuosittain joten pysyy kokoajan normaalin oloisena Suomen viranomaisten silmissä ja kerää yrittäjän eläkettä. Ei kai se niin outoa sitten ole että yrittäjällä ei ole palkkaa vaan yrittäjä ottaa tulonsa yrityksen voitosta.
Joten tässäkin tapauksessa miehellä olisi katkeamaton virkatodistusketju Suomesta vaikka asuukin paraikaa ulkomailla.
Rahan suhteen ahneet ovat kyllä hirveitä ihmisiä. Usein tunnekylmiä ja kovia.
Jos he asuvat vanhoissa itäblokin maissa, niissä on sellainen kulttuuri, että sukulaisista pidetään huolta ja avustetaan. Voi olla, että olivat pettyneitä, kun apuja ei tullutkaan. En usko, että suutahtivat, kun teillä ei ollutkaan ylimääräisiä, vaan kokivat että olivat ulkopuolisia..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi on sukupuu sinne 1500 luvulle niin ei ihan tosta vaan ilmesty sattumia
No mistäpä sen tietää. Yksi mies merillä vuoden-pari jossain vaiheessa elämää niin ehtiihän siinä jo saada tukun lapsia vierailla mailla 😂😂😂 Ei löydy mistään sukupuusta ei.
Ei sitä tarvitse useinkaan olla missään vieraalla maalla. Naapurin poikia ja tyttöjä oomme kaikki tavalla tai toisella.
Niin teillä on illuusio että olitte läheisiä. Toista osapuolta tämä ei koskenut. Olitte lahjusautomaatteja. Ilman rahaa ja hyötymismahdollisuutta olette turhia. Missä tuossa kuviossa on läheisyyttä? Olitte hyväksikäytettyjä, ette mitään muuta.