Halveksunta, kateus, viha ja häpeä. Mikä on ollut häpeällisin ajatus omasta lapsestasi?

En ole tuntenut mitään sellaisia. Ihana, rakas lapsi.

normaaleja tunteita!

No en ole tuollaisia tunteita kyllä tuntenut. Lapsi tosin vasta 6 ja hyvin käyttäytyvä ns. helppo lapsi. Tunnen sellaisia lapsia kylläkin, joiden vanhempana tulisi varmasti noitakin tunteita koettua...

No olen hävennyt kun oma lapseni on saanut itkupotkuraivarit kaupassa. En sitä lasta vaan itseäni, kun olen miettinyt mitä muut ajattelevat minusta vanhempana.

Vihaa olen kyllä äitinä tuntenut. Vaikeaa uskoa, ettei kukaan koskaan ikinä sitä tuntisi. Ei siinä mitään pahaa ole. Kaikki tunteet on sallittuja ja käytös on vasta se mikä aikuista ihmistä määrittää.

Tosin mielestäni jos halveksunta ja kateus alkavat värittämään omaa suhdetta lapseensa kovinkin paljon, niin sitten pitää hakea apua.

Maailman lyhyin ketju. Ap, yleensä vanhemmat ei kyllä tunne mitään halveksuntaa omaa lastaan kohtaan. Taidat olla lapseton.

Yhen kerran työnsi isoveljen laiturilta, silloin ajattelin että pikkuriiviö. Muuten molemmat tyttäreni ovat olleet aina täydellisiä.

Ei lasta kohtaan rakastava vanhempi tuollaisia tunteita tunne, jos lapsi tekee jotain tai jättää tekemättä, niin kyllä vanhempi silloin tuntee negatiivisia tunteita itseään kohtaan koska on epäonnistunut vanhempana.

Yksi kolmesta on saanut järkyttymään, sillä hänellä oli koliikki, en olisi ikinä voinut kuvitella, että vauva voi itkeä niin paljon ja nukkua niin lyhyitä pätkiä, ikinä ennen en ole kokenut sellaista väsymystä.

koliikki vitutti suututti halveksutti

No ei kyllä ole ikinä, koskaan, milloinkaan ollut yhtäkään noista tunteista ja lapsi on jo täysi-ikäinen.

Mielenkiintoisia kommentteja, minun äitini tunsi minua kohtaan vihaa ja halveksuntaa. Näytti tunteensa hyvin avoimesti, vieläkin kylmää kun muistelen niitä halveksuvia katseita ja tuhahduksia.