Mulla on työkaveri joka ei tunnu osaavan ajatella mitään itse ja se rasittaa.

Pärjään kyllä sen kanssa, olen rauhallinen, pitkämielinen ja hyvinkin joustava itse. Mutta eilen tuli joku raja vastaan. Olemme virkamiesasemassa olevia ihmisiä. Teemme päätöksiä. Meillä on firman hallituksessa hyväksytyt kriteerit päätösten pohjalle. Siitä huolimatta ajoittain käytämme viranomaisharkintaa päätöksiä tehdessä, kun kaikki ei ole aina ihan niin yksioikoista.

Hän tuli meille töihin 2 vuotta sitten. Edelleen joka kerta kun ei kriteerit mene yksi yhteen, pitää kysyä minulta. Vaikka minä en tunne hänen asiakkaitaan. Hänellä iskee kauhea epävarmuus siitä, jos vaikka minun tekemissä päätöksisssä on hiukan toisenlainen sanamuoto kuin mitä hän on tehnyt -asian pysyessä ihan samana. Kun hän huomaa jossain asiakirjassa/ohjelappusissa päivitettävää, tule sähköposti "kuka tekee..." ja järjestetään kokousta johon kutsutaan kaikki asiaan liittyvät ja liittymättömät. Kun kyse on vaan jostain päivityksestä jonka voi tehdä kuka vaan. Meillä on uusi esimies, joka on kanssa aika kädetön.

Eilen kokoonnuttiin taas ja vatkattiin pienen päivityksen sanamuotoa. Esimies oli kanssa niin terhakkana ja otti työkaverin asian tosissaan. Niinkuin pitääkin, toki... Mulle vaan tuli jotenkin niin mitta täyteen, miksi pitää aikaansa käyttää jonninjouitavaan puuhasteluun ja tehdä mukatärkeistä asioista niin olennaisia? Kysyin, että eikö tämä asia nyt ihan oikeasti olisi mennyt vaan niin, että joka sen huomaa, päivittää, kertoo muille asiasta ja muut sen hyäksyy tai ehdottaa jotain muuta jos on vielä huomautettavaa? Että me 1½ tuntia väännetään ja käännetään sanoja, asiassa joka vaati vaan pienen korjauksen ja päivityksen tähän hetkeen? Että meillä jokaisella on aivot ja meidät on palkattu virkaamme hoitamaan, pitäis älytä tälläiset asiat hieman helpomminkin?

Esimies oli hiljaa ja lopulta sanoi, että niin, olethan sinä oikeassakin mutta koskaanhan ei ole tyhmää kysyä jos ei kaikkea osaa... (daa, olen samaa mieltä, mutta pitääkö koko yksikkö valjastaa työkokoukseen jos asian voisi ihan vaan kysyä tai sitten ihan vaan hoitaa itse sillä virkavallalla, johon on sopimuksen kirjoittaessaan sitoutunut... )

Meitä on erilaisia mutta joskus vaan ärsyttää. Ja en voi asiaa nyt oikein mihinkään purkaa, tai voisinhan mä toisen työkaverin kanssa jauhaa vaikka selän takana, mutta en nyt taida. Niin onneksi on av johon suoltaa tekstinsa.

Kiitos, helpotti.