Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Supernanny Suomi - Kissojen kauhu-jakso - MISTÄ SAA NOIN KÄRSIVÄLLISIÄ KISSOJA??
04.02.2020 |
Meille jos tulisi lapsia jotka retuuttaisivat kissoja noin, saisivat kyllä äkkiä kynsistä päin näköä...
Kommentit (27)
Ikävä vaan, että useimmiten jos hirviölapsi rääkkää lemmikkiä, niin lemmikki viedään pois tai piikille. Vaikka parempi olisi tehdä päinvastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katoin kans. Ihme ettei kissa käyttänyt kynsiään/hampaitaan kun poika puristi sen lyttyyn eikä päästänyt lähtemään.
On nää ohjelman perheet aika huh huh sakkia. Kovin pitkäkestoisia vaikutuksia ei supernannyn vierailulla ainakaan kaikille ole, mitä on kuullut. Valitettavasti.
Ei sa*tana mitä meininkiä, kissaparat. Eihän tuollaista raivohullua pentua jaksa kukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan hirveän vaikean oloinen lapsi. Virkeän taaperon äitinä teen kaikkeni ettei lapsesta tule tuollaista.
Pahinta kuitenkin on, että tuo perheen äiti vaikuttaa kivalta ja rauhalliselta ihmiseltä minun silmään. Hyviä keinojakin on käytössä. Kai tuo vaan tulee jos on tullakseen, vai onko kasvatuksen puutetta? Eihän kaikkia saa oikaistua vaikka miten yrittäisi.
Järkyttävä kakara! Toivottavasti kissat otetaan heiltä pikimmiten pois!!! Kyllä ton ikäisen jo pitäis tietää ja ymmärtää miten eläimiä kohdellaan. Oksettavaa! 😡
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun toinen kissani on kunnon hälläväliä tyyppi. Saisi väännellä ja käännellä miten vaan eikä se jaksaisi viiksiään lotkauttaa. Luonne vain semmoinen. Kun leikkasin ekan kerran sen kynnet se vain laiskasti katsahti saksia ja jatkoi uniaan. :D On rescue pentutehtaasta eikä sillä ole ollut lainkaan ihmiskontaktia elämänsä ekoina kuukausina, joten on hieman hassua miten rento se on.
Tietenkään kukaan ei sitä vääntele eikä kiusaa. Antaisi vain tehdä sen, mutta elää rakastettuna lapsivapaassa taloudessa.
Sen veli (kylläkin eri emot, mutta kutsun veljeksiksi) on mulla myös ja se kyllä vetäisi kynnet esille jos joku kakara hiemankin koskisi väärin.
Vaikka kissa antaisi kakaran sitä väännellä niin eihän tollanen ole millään lailla oikein!!! Minkälainen lapsi käyttäytyy noin???!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan hirveän vaikean oloinen lapsi. Virkeän taaperon äitinä teen kaikkeni ettei lapsesta tule tuollaista.
Pahinta kuitenkin on, että tuo perheen äiti vaikuttaa kivalta ja rauhalliselta ihmiseltä minun silmään. Hyviä keinojakin on käytössä. Kai tuo vaan tulee jos on tullakseen, vai onko kasvatuksen puutetta? Eihän kaikkia saa oikaistua vaikka miten yrittäisi.
No jos lapsella on esim. nepsyongelmaa (mikä ei edes ole kovin harvinaista) niin ei siinä paljon äidin tekemiset välttämättä paina. Ei kaikki ole kasvatuksella korjattavaa, tai ainakin se vie aikaa vuosia ja taas vuosia ennenkuin saadaan kunnon tuloksia. Useat solmut vasta ikä ja lapsen kehitys loiventaa.
Kys. jaksoa en ole katsonut kuin alun, mutta mielestäni Super Nanny sanoi heti alussa että kyseessä on erityistä tukea tarvitseva lapsi. Minulla on toinen lapsi tälläinen erityistä tukea tarvitseva nepsylapsi (päällepäin täysin normaali), ja sitten toinen ihan ns. normaalilapsi, joka on kyllä vilkas ja temperamenttinen. Ja oman kokemukseni pohjalta sanoisin että puhutaan ihan eri ulottuvuuksista, kun aletaan vertaamaan normilapsen (olkoonkin vilkas ja temperamenttinen) kasvatusta sitten tälläiseen lapseen, jolla on jonkinlainen erityisen tuen tarve esim. tunne-elämään ja aivotoimintaan liittyen. Siinä todellakin saa välillä ponnistella täysin omien voimiensa äärirajoilla, ja silti se lopputulos voi olla kasa p*skaa. Mutta pienin askelin eteenpäin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hirveän vaikean oloinen lapsi. Virkeän taaperon äitinä teen kaikkeni ettei lapsesta tule tuollaista.
Pahinta kuitenkin on, että tuo perheen äiti vaikuttaa kivalta ja rauhalliselta ihmiseltä minun silmään. Hyviä keinojakin on käytössä. Kai tuo vaan tulee jos on tullakseen, vai onko kasvatuksen puutetta? Eihän kaikkia saa oikaistua vaikka miten yrittäisi.
No jos lapsella on esim. nepsyongelmaa (mikä ei edes ole kovin harvinaista) niin ei siinä paljon äidin tekemiset välttämättä paina. Ei kaikki ole kasvatuksella korjattavaa, tai ainakin se vie aikaa vuosia ja taas vuosia ennenkuin saadaan kunnon tuloksia. Useat solmut vasta ikä ja lapsen kehitys loiventaa.
Kys. jaksoa en ole katsonut kuin alun, mutta mielestäni Super Nanny sanoi heti alussa että kyseessä on erityistä tukea tarvitseva lapsi. Minulla on toinen lapsi tälläinen erityistä tukea tarvitseva nepsylapsi (päällepäin täysin normaali), ja sitten toinen ihan ns. normaalilapsi, joka on kyllä vilkas ja temperamenttinen. Ja oman kokemukseni pohjalta sanoisin että puhutaan ihan eri ulottuvuuksista, kun aletaan vertaamaan normilapsen (olkoonkin vilkas ja temperamenttinen) kasvatusta sitten tälläiseen lapseen, jolla on jonkinlainen erityisen tuen tarve esim. tunne-elämään ja aivotoimintaan liittyen. Siinä todellakin saa välillä ponnistella täysin omien voimiensa äärirajoilla, ja silti se lopputulos voi olla kasa p*skaa. Mutta pienin askelin eteenpäin...
Olen itse peräisin suvusta jossa on paljon nepsydiagnooseja ja itsellänikin on, mutta silti kukaan ei ole ollut tuollainen. Toki diagnoosin oireilu vaihtelee ja jollakulla voi olla lievempänä, mutta edes vaikeat tapaukset ei ole olleet tuollaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hirveän vaikean oloinen lapsi. Virkeän taaperon äitinä teen kaikkeni ettei lapsesta tule tuollaista.
Pahinta kuitenkin on, että tuo perheen äiti vaikuttaa kivalta ja rauhalliselta ihmiseltä minun silmään. Hyviä keinojakin on käytössä. Kai tuo vaan tulee jos on tullakseen, vai onko kasvatuksen puutetta? Eihän kaikkia saa oikaistua vaikka miten yrittäisi.
No jos lapsella on esim. nepsyongelmaa (mikä ei edes ole kovin harvinaista) niin ei siinä paljon äidin tekemiset välttämättä paina. Ei kaikki ole kasvatuksella korjattavaa, tai ainakin se vie aikaa vuosia ja taas vuosia ennenkuin saadaan kunnon tuloksia. Useat solmut vasta ikä ja lapsen kehitys loiventaa.
Kys. jaksoa en ole katsonut kuin alun, mutta mielestäni Super Nanny sanoi heti alussa että kyseessä on erityistä tukea tarvitseva lapsi. Minulla on toinen lapsi tälläinen erityistä tukea tarvitseva nepsylapsi (päällepäin täysin normaali), ja sitten toinen ihan ns. normaalilapsi, joka on kyllä vilkas ja temperamenttinen. Ja oman kokemukseni pohjalta sanoisin että puhutaan ihan eri ulottuvuuksista, kun aletaan vertaamaan normilapsen (olkoonkin vilkas ja temperamenttinen) kasvatusta sitten tälläiseen lapseen, jolla on jonkinlainen erityisen tuen tarve esim. tunne-elämään ja aivotoimintaan liittyen. Siinä todellakin saa välillä ponnistella täysin omien voimiensa äärirajoilla, ja silti se lopputulos voi olla kasa p*skaa. Mutta pienin askelin eteenpäin...
Olen itse peräisin suvusta jossa on paljon nepsydiagnooseja ja itsellänikin on, mutta silti kukaan ei ole ollut tuollainen. Toki diagnoosin oireilu vaihtelee ja jollakulla voi olla lievempänä, mutta edes vaikeat tapaukset ei ole olleet tuollaisia.
Noita mahtuu lähes joka vuosi ainakin yksi/ lapsiryhmä. Eli ei ole kovin tavatonta, vaikka sinun suvussa kulkisi lievempi muoto.
t. lastenhoitaja
Toivottavasti ei mistään. Todennäköisesti ikävä kyllä tottunut tuohon.
Oikeasti. Jos ei edes lapset ole hallinnassa, niin älkää ottako niitä kissoja ja koiria. Se ei helpota hommaa, jos muutenkin olette hukassa. Päinvastoin.
Lemmikit tasapainoisiin perheisiin, kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hirveän vaikean oloinen lapsi. Virkeän taaperon äitinä teen kaikkeni ettei lapsesta tule tuollaista.
Pahinta kuitenkin on, että tuo perheen äiti vaikuttaa kivalta ja rauhalliselta ihmiseltä minun silmään. Hyviä keinojakin on käytössä. Kai tuo vaan tulee jos on tullakseen, vai onko kasvatuksen puutetta? Eihän kaikkia saa oikaistua vaikka miten yrittäisi.
No jos lapsella on esim. nepsyongelmaa (mikä ei edes ole kovin harvinaista) niin ei siinä paljon äidin tekemiset välttämättä paina. Ei kaikki ole kasvatuksella korjattavaa, tai ainakin se vie aikaa vuosia ja taas vuosia ennenkuin saadaan kunnon tuloksia. Useat solmut vasta ikä ja lapsen kehitys loiventaa.
Kys. jaksoa en ole katsonut kuin alun, mutta mielestäni Super Nanny sanoi heti alussa että kyseessä on erityistä tukea tarvitseva lapsi. Minulla on toinen lapsi tälläinen erityistä tukea tarvitseva nepsylapsi (päällepäin täysin normaali), ja sitten toinen ihan ns. normaalilapsi, joka on kyllä vilkas ja temperamenttinen. Ja oman kokemukseni pohjalta sanoisin että puhutaan ihan eri ulottuvuuksista, kun aletaan vertaamaan normilapsen (olkoonkin vilkas ja temperamenttinen) kasvatusta sitten tälläiseen lapseen, jolla on jonkinlainen erityisen tuen tarve esim. tunne-elämään ja aivotoimintaan liittyen. Siinä todellakin saa välillä ponnistella täysin omien voimiensa äärirajoilla, ja silti se lopputulos voi olla kasa p*skaa. Mutta pienin askelin eteenpäin...
Olen itse peräisin suvusta jossa on paljon nepsydiagnooseja ja itsellänikin on, mutta silti kukaan ei ole ollut tuollainen. Toki diagnoosin oireilu vaihtelee ja jollakulla voi olla lievempänä, mutta edes vaikeat tapaukset ei ole olleet tuollaisia.
Noita mahtuu lähes joka vuosi ainakin yksi/ lapsiryhmä. Eli ei ole kovin tavatonta, vaikka sinun suvussa kulkisi lievempi muoto.
t. lastenhoitaja
No kun minun suvussa ei kulje lievempi muoto vaan ihan oikeasti sellainen että osa tarvitsee oman avustajan. Minulla on lievä muoto, sellainen että siitä huolimatta pärjään elämässä oilein hyvin ja joillain osa-alueilla paremmin kuin keskimäärin. Silti kaikilla suvussani on ollut joku taju siitä, miten vaikka eläimiä kohdellaan. Myöskään tuollaista väkivaltaisuutta ei ole ollut.
Eikä ole yhtä joka lapsiryhmässä. Minäkon olen tehnyt lastenhoitajan työtä, jopa erityisluokassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hirveän vaikean oloinen lapsi. Virkeän taaperon äitinä teen kaikkeni ettei lapsesta tule tuollaista.
Pahinta kuitenkin on, että tuo perheen äiti vaikuttaa kivalta ja rauhalliselta ihmiseltä minun silmään. Hyviä keinojakin on käytössä. Kai tuo vaan tulee jos on tullakseen, vai onko kasvatuksen puutetta? Eihän kaikkia saa oikaistua vaikka miten yrittäisi.
No jos lapsella on esim. nepsyongelmaa (mikä ei edes ole kovin harvinaista) niin ei siinä paljon äidin tekemiset välttämättä paina. Ei kaikki ole kasvatuksella korjattavaa, tai ainakin se vie aikaa vuosia ja taas vuosia ennenkuin saadaan kunnon tuloksia. Useat solmut vasta ikä ja lapsen kehitys loiventaa.
Kys. jaksoa en ole katsonut kuin alun, mutta mielestäni Super Nanny sanoi heti alussa että kyseessä on erityistä tukea tarvitseva lapsi. Minulla on toinen lapsi tälläinen erityistä tukea tarvitseva nepsylapsi (päällepäin täysin normaali), ja sitten toinen ihan ns. normaalilapsi, joka on kyllä vilkas ja temperamenttinen. Ja oman kokemukseni pohjalta sanoisin että puhutaan ihan eri ulottuvuuksista, kun aletaan vertaamaan normilapsen (olkoonkin vilkas ja temperamenttinen) kasvatusta sitten tälläiseen lapseen, jolla on jonkinlainen erityisen tuen tarve esim. tunne-elämään ja aivotoimintaan liittyen. Siinä todellakin saa välillä ponnistella täysin omien voimiensa äärirajoilla, ja silti se lopputulos voi olla kasa p*skaa. Mutta pienin askelin eteenpäin...
Olen itse peräisin suvusta jossa on paljon nepsydiagnooseja ja itsellänikin on, mutta silti kukaan ei ole ollut tuollainen. Toki diagnoosin oireilu vaihtelee ja jollakulla voi olla lievempänä, mutta edes vaikeat tapaukset ei ole olleet tuollaisia.
Noita mahtuu lähes joka vuosi ainakin yksi/ lapsiryhmä. Eli ei ole kovin tavatonta, vaikka sinun suvussa kulkisi lievempi muoto.
t. lastenhoitaja
No kun minun suvussa ei kulje lievempi muoto vaan ihan oikeasti sellainen että osa tarvitsee oman avustajan. Minulla on lievä muoto, sellainen että siitä huolimatta pärjään elämässä oilein hyvin ja joillain osa-alueilla paremmin kuin keskimäärin. Silti kaikilla suvussani on ollut joku taju siitä, miten vaikka eläimiä kohdellaan. Myöskään tuollaista väkivaltaisuutta ei ole ollut.
Eikä ole yhtä joka lapsiryhmässä. Minäkon olen tehnyt lastenhoitajan työtä, jopa erityisluokassa.
No nimenomaan, kun sun suku ei kerro yhtään mitään. Tarkoitin lievää muotoa sillä tapaa, että ei ole esim. tunneilmaisussa ja tunne-elämässä kenelläkään niin suuria haasteita, että se johtaa agressiiviseen ja impulsiiviseen käytökseen. Esim. tarkkaavaisuushäiriöisistä toiset ei aiheuta ympäristöönsä minkäänlaista haittaa tai harmia, häiriö näkyy ennemminkin vain esim. huonossa koulumenestyksessä, vaikka tunnilla oppilas käyttäytyy hyvin ja muita häiritsemättä. Ja toisten häiriö on taas sellaista että se häiritsee aivan jatkuvasti ja toistuvasti myös kaikkien muiden opiskelurauhaa.
Kyllä on ihan melkein arkipäiväisiä tilanteita päiväkodissa ne että ryhmässä on lapsi, jota joudutaan säännöllisesti fyysisesti rauhoittamaan ja rajaamaan. Erityisryhmiä tai -luokkia ei nykyään edes juurikaan ole, koska erityistä tukea tarvitsevat lapset sijoitetaan ihan normiryhmiin.
t. lastenhoitaja
Harvinaisen vaikea lapsi. Olen hoitanut vastaavanlaista ja siinä selvisi tutkimuksissa aivoissa rakennepoikkema. Sai kehitysvammadiagnoosin. Kaikkeen ei pysty kasvatuksella vaikuttamaan. Mitään lemmekkejä ei tuollaisissa perheissä pitäisi olla, kun sitä impulssikontrollia ei ole.
Miksei tuollaisia lapsia lääkitä rauhallisiksi?
Jos on kerran aivoiltaan niin vammainen, ettei kasvatuksella ole juuri merkitystä.
Aiemmin kahlittiin peräseinään tai suljettiin laitokseen tuollaiset.
Alue: Aihe vapaa
Jos kissat ovat tottuneet pienestä pitäen lapsiin, ne sietävät lapsilta yllättävän paljon. Se ei toki tarkoita sitä, että kissaa olisi oikein kohdella miten sattuu, vaikka se sitä tuntuisi sietävänkin, vaan vanhempien vastuulla on pitää huolta, että lapset osaavat kohdella lemmikkiä oikein.