Olen ongelma
Tällainen fiilis jää painamaan omaatuntoa psykiatrin käynneiltä. :/
Olen siis jo 22, mutta koska mielenterveyshistoriassani on psykoottista oireilua, hoitooni kuuluu lähisukulaisten mukana olo.
Se tuo näkemykseen omasta elämästä muita näkökulmia. Itse toki koen elämäni ja vointini ensimmäisestä persoonasta. Ensimmäistä osastolle vienyttä psykoosijaksoa lievemmät oireilut tuntuvat "vain" sumuisuudelta ja ahdistukselta. Joskus sitkeästi vaivaavilta solmuilta mielessä.
Kun sitten itse palaudun nopeasti entiselleni hoidon tehottua ja voinnin parannuttua ja koen elämäni normaaliksi ja itseni riittävän terveeksi, läheisilleni mieleni ongelmat ovat jääneet jopa traumaattisiksi kokemuksiksi.
Huonot jaksoni ovat siis olleet minusta välittäville kauheampaa seurattavaa, kuin itse ymmärränkään.
Kommentit (2)
Vierailija kirjoitti:
On elämä kärsimysnäytelmää, siinä pipo toiseksi jää.
Dink
Ei bipoa sentään ole.
Ap
On elämä kärsimysnäytelmää, siinä pipo toiseksi jää.
Dink