Tarinoita alemmasta sosiaaliluokasta nousemisesta ylöspäin ja päinvastoin

Mitä sinä oikeastaan haet tällä aloituksella? Etkö tiedä, että ei Suomessa ole sellaisia yksiselitteisiä sosiaaliluokkia kuin vaikkapa Britanniassa?

Me voimme olla yhden kriteerin mukaan alaluokkaa, vaikkapa suvun ja syntyperän. Harrastukset voivat olla samalla ihmisellä niin ylimmän kuin alimman luokan harrastuksiin luokiteltuja, ansiotaso voi olla ylintä  vaikka koulutus ei ole. Tarkoitatko nyt vaikkapa sitä, että joku lähtee kiipeämään alaluokasta ylöspäin monin eri keinoin?

Olin tosiaan vähän epäeksakti aloituksessani, pahoittelut siitä. Minua siis kiinnostaa paljon puhuttu koulutustason ja köyhyyden periytyminen. Haluaisin kuulla tähän teoriaan liittyen poikkeuksia suuntaan tai toiseen, ja mikä näissä tarinoissa on ollut se, joka on pelastanut esim. köyhyyden periytymiseltä tai päinvastoin aiheuttanut hyväosaisessa perheessä kasvaneen aikuisuuden huono-osaisuutta.

Ap

Vanhempani olivat köyhiä.

Minusta tuli rikas, mutta olen itsekäs, enkä jätä perintöä. Käytän omaisuuteni naisiin ja viinasn. Loput tuhlaan. Lapseni alkavat oman elämänsä köyhinä.

Kaipa vanha kikka, kuten hyvä namakauppa toimii edelleenkin.

Koulutus ei Suomessa ole maksullista. Vanhempien arvostamat asiat valintoihin vaikuttaa, eikä varallisuus.

Vanhemmillani koulu jäi oppikoulussa kesken. Eivät ole edes ylioppilaita. Itse olen tuplamaisteri. Kannustus tuli kotoa ja yliopisto oli itsestäänselvyys.