Uusioperheen lomat.
Onko teidän mielestä oikein, vai väärin;
Kun etävanhempi lähtee lomalle ulkomaille hän ottaa mukaansa uuden puolison lapsen(ei ole heidän yhteinen), mutta ei omiaan?
Lapset ovat etävanhemmalla noin 1/3 kuukaudesta, eli melko paljon.
Minulla lähivanhempana tuli hieman paha mieli lasten puolesta, kun heitä ei huolita matkaan mukaan.
Kommentit (17)
Jos uusi puoliso maksaa oman lapsensa, niin ei siihen voi mitään vastaan väittää.
Sitten se olisi väärin, jos etävanhempi maksaa puolison lapsen matkan.
Ts. Jos etävanhempi maksaa vain itsensä, niin tasapuolistahan tuo on.
Ihan normi. Omasta pennusta tullut ärsyttävä kuten äidistään!
Monta lasta teillä on? On vähän eri maksaa lomalle vain itsensä kuin itsensä ja x lasta.
Uusioperheiden ongelmat kumpuavat yleensä aikuisten aatteista. Jos aikuiset eivät johda tunteitaan ja ajatuksiaan lapsille, ongelmia ei synny tai syntyy paljon vähemmän.
Eli kuulostele, miltä lapsista tuntuu. Se, miltä sinusta tuntuu, on toisarvoista.
Vierailija kirjoitti:
Jos uusi puoliso maksaa oman lapsensa, niin ei siihen voi mitään vastaan väittää.
Sitten se olisi väärin, jos etävanhempi maksaa puolison lapsen matkan.
Ts. Jos etävanhempi maksaa vain itsensä, niin tasapuolistahan tuo on.
Miksi on väärin maksaa kanssaan asuvan rakkaan ja tämän lapsen ulkomaanmatka, jos kuitenkin maksaa elarit sovitusti? Minun rahani ovat minun rahojani, saan tehdä niillä ihan mitä haluan, joten on kummallista, että ex-puolisoni saa päättää, kenen kanssa matkustan.
Olen aina ihmetellyt tätä asiaa, että miksi siitä kumppanin lapsesta tulee ns tärkeämpi kuin ihan omista. Mun mielestä se on vaan väärin. Jos uusperhe lomailee, lomailee se koko uusperhe, eikä vain osa. Ellei vuorotella, että tasapuolisuus toteutuu.
Ei todellakaan ole velvoitetta ottaa omia lapsia mukaan. Päällimmäinen syy jo ihan pelkästään raha.
Olen ollut kahdella matkalla mieheni lapsi mukana sekä omat lapseni ja yhtään kertaa en enää sillä lailla matkusta. Menen miehen kanssa tai omien lasteni kanssa. Mies ei myöskään matkusta omansa kanssa ja se on ihan sen oma valinta. Joskus tulee minun ja lasteni kanssa matkalle. Myöskään miehen lapsen äiti ei vie lasta mihinkään.
Vie sinä lapsesi reissuun. Ai niin mutta kun eihän sulla ole varaa! Eksällä pitää olla!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos uusi puoliso maksaa oman lapsensa, niin ei siihen voi mitään vastaan väittää.
Sitten se olisi väärin, jos etävanhempi maksaa puolison lapsen matkan.
Ts. Jos etävanhempi maksaa vain itsensä, niin tasapuolistahan tuo on.
Miksi on väärin maksaa kanssaan asuvan rakkaan ja tämän lapsen ulkomaanmatka, jos kuitenkin maksaa elarit sovitusti? Minun rahani ovat minun rahojani, saan tehdä niillä ihan mitä haluan, joten on kummallista, että ex-puolisoni saa päättää, kenen kanssa matkustan.
No tietysti saat päättää, miten rahasi käytät. Voit maksaa matkalle vaikka kaikki naapuruston lapset, jos haluat. Mutta jos haluat ulkopuolisille antaa tasapuolisen kuvan, eikä tällaisia aloituksia tule, niin näin asia pitää muille selittää.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ihmetellyt tätä asiaa, että miksi siitä kumppanin lapsesta tulee ns tärkeämpi kuin ihan omista. Mun mielestä se on vaan väärin. Jos uusperhe lomailee, lomailee se koko uusperhe, eikä vain osa. Ellei vuorotella, että tasapuolisuus toteutuu.
Uusperheessä se tasapuolisuuden vaatimus on se kaikista vaikein juttu. Meillä on uusperhe, eikä meillä ole mitään ongelmia, mutta tuo tasapuolisuus on aiheuttanut päänvaivaa.
Lapsilla kun on myös toisen vanhemman puoleinen suku, ja ne voivat olla erilaisia. Esim. Toisten lähivanhempi matkustaa pari kertaa vuodessa lasten kanssa ja toisten ei koskaan. Onko se tasapuolista, että otamme kaikki lapset mukaan lomalle, jonka jälkeen toiset pääsevät ulkomaille kerran vuodessa ja toiset kolme kertaa vuodessa?
Tästä voi olla montaa mieltä, mutta aina joku pahoittaa mielensä. Jos lähiäiti on onnellinen, että hänen lapsensa pääsivät kolme kertaa ulkomaille, mutta sitten ne toiset lapset pahoittavat, kun he pääsivät vain kerran...
No huh huh!
Tästäkinkö nyt eksäni uusi akka voi repiä herneen nenään että mä vien lapset joka vuosi ulkomaille ja jos hänen eksänsä ei vie..
Kyllä nyt lopetan matkustelun ettei vaan eksäni nykyisen akan kersoille tuu paha mieli!
Kaikkea sitä kuulee!
Tulevaa hiihtolomaa suunniteltaessa minä toivoin, että pääsisin etelän lämpöön. Lapseni lähtisi tietenkin mukaani, koska on isänsä ei lomaile hänen kanssaan. Nykyinen puolisoni innostui matka-ajatuksesta ja sovimme että hän lähtee mukaan. Puolisoni lapsi olisi tervetullut mukaan, mutta hän ei halua lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos uusi puoliso maksaa oman lapsensa, niin ei siihen voi mitään vastaan väittää.
Sitten se olisi väärin, jos etävanhempi maksaa puolison lapsen matkan.
Ts. Jos etävanhempi maksaa vain itsensä, niin tasapuolistahan tuo on.
Miksi on väärin maksaa kanssaan asuvan rakkaan ja tämän lapsen ulkomaanmatka, jos kuitenkin maksaa elarit sovitusti? Minun rahani ovat minun rahojani, saan tehdä niillä ihan mitä haluan, joten on kummallista, että ex-puolisoni saa päättää, kenen kanssa matkustan.
No tietysti saat päättää, miten rahasi käytät. Voit maksaa matkalle vaikka kaikki naapuruston lapset, jos haluat. Mutta jos haluat ulkopuolisille antaa tasapuolisen kuvan, eikä tällaisia aloituksia tule, niin näin asia pitää muille selittää.
En elä elämääni ulkopuolisille. Ihan itselleni tätä elän. Jos haluan omat lapset matkalle, niin todennäköisesti en ota nyxää mukaan ihan siksi, että lasteni toinen vanhempi häntä inhoaa.
Minä olin suhteessa mieheen, joka ei koskaan suostunut lähtemään minun ja lasteni kanssa mihinkään ilman omia lapsiaan. Hänen lapsensa miltei aikuisia, eivätkä yleensä edes halunneet lähteä. Mutta matkustin yksin lasteni kanssa, koska muuten miehellä olisi ollut ilmeisesti kestämätön syyllisyys siitä etteivät omansa ole mukana. Myöskään kahden kesken ei voitu mennä, koska hänen piti ensisijassa tarjota teiniilleen reissuja. Eihän tollanen suhde sitten pidemmän päälle toiminut. En tuntenut olevani parisuhteessa.
Me meillä on lapsia 2+2. Suurimmaksi osaksi matkustamme kaksin, mutta lapsia on mukana milloin mitenkin. Joskus 4, joskus 2, joskus 1.
Riippuu omasta rahatilanteesta, lomakohteesta ja siitä, mikä on lapsen ohjelma ko ajankohtana.
Minä muistan takavuosilta, kun lasteni isä lähti lomalle nyksänsä ja uuden vauvansa kanssa. Meidän lapset olivat noin 10-vuotiaita. Loukkannuin lasteni puolesta, koska minä itse en koskaan matkustanut ilman lapsia.
Sitten varovaisesti kyselin lapsilta, harmittaako se heitä. Ei harmittanut. Paha mieli oli ihan minun omassa päässäni.
No yksi toinen otsikko täältä tulee mieleen.