Lue keskustelun säännöt.
Kumpi ojentaa lasta koulupalaverissa yms.; huoltaja vai opettaja?
20.01.2020 |
Olen laaja-alainen erityisopettaja eräässä pk-seudun koulussa. Minulla ei ole omia lapsia, joten kokemusta vanhemmuudesta ei ole. En tiedä onko sillä väliä, mutta kerron kuitenkin, että olen 31-vuotias.
Mieltäni askarruttaa seuraava. Minulla on ikävän usein tilanteita, jossa on mukana oppilas, huoltaja(t) ja minä, ja jossa lapsi eli oppilas ei käyttäydy toivotulla tavalla. Näitä tilanteita ovat esimerkiksi erilaiset palaverit, joissa lapsi ei aina jaksa käyttäytyä, vaan heittäytyy hankalaksi (kielenkäyttö, oleminen, agressiivisuus jopa). Kumman tehtävä on puuttua lapsen käytökseen; huoltajan vai minun opettajana? Tähän mennessä olen ollut vähän arka puuttumaan, sillä en halua astua huoltajan varpaille.
Mitä ajattelette? Miten reagoisitte, jos opettaja puuttuisi lapsenne huonoon käytökseeen teidän "yli"?
Kommentit (15)
Vierailija kirjoitti:
Näyttäisit että osaat laittaa rajat. Se on kasvatusta. Kasvatus on johtajuutta.
Näytä närhenmunat. Sun reviiri, ota se haltuun.
Kiitos tästä :)
Onko muilla ajatuksia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kummatkin yhdessä. Soutakaa samaan suuntaan. Toisaalta helppo ottaa puheeksi ongelmat, kun ne siinä kaikkien nenän edessä näkyvät.
Jos olette koulussa, niin se on sinun työpaikkasi, sinä laitat rajat. Vanhemmat ei välttämättä edes tiedä, miten toimia, koska he mieltävät koulun paikaksi, jossa ope päättää. Ja jos eivät tajua, että koulussa sinä olet the Boss, niin siinäpä oppivat, kun sinä pidät kuria.
Mielestäni huoltajilla on velvollisuus puuttua lapsensa käytökseen, mutta nykyään osa on sellaisia vässyköitä, että eivät siihen kykene. Olet aika ikävässä tilanteessa, mutta puutu toki jos huoltajat eivät sitä tee. Saavathan sinusta sitten esimerkkiä, miten tilanteessa pitäisi toimia.
Minä huoltajana puutun tietysti mutta en pistä pahakseni jos opettajakin puuttuu. Mutta en siis jäisi odottamaan opettajan puuttumista, olen lapsen vanhempi ja siten vastuussa hänen käytöksestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempien kuuluu aina olla lapsen puolella, ei vastaan. Vaikka lapsi perseilisi.
Vanhemmat myös ovat kasvattajia, et sinä. Sinun osa on olla tukena, neuvomassa ja tukemassa.
Huoltajan pitää puuttua, jos ei osaa/tajua, voit ohjata hienotunteisesti siihen suuntaan ja näyttää mallia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka luontevan luulet tuollaisen palaverin olevan lapselle? Riippuu myös lapsen iästä.
Toisaalta vanhemmat ovat usein täysiä lapasia. Vaikea vastata näillä taustatiedoilla.
Olet myös itse tosi nuori ja lapseton. Lapsi ei ole oppikirjaesimerkki vaan oma yksilönsä.
Jos vanhemmat eivät puutu esim.kielenkäyttöön tai huonoon käytökseen, se selittänee sen, miksi ko.lapsi on oppilaasi...tai hänellä on vain muita ongelmia, jotka eivät komentamisella kohene (ADHD tms).
Keskity palaveriin, työhösi ja tiedottamiseen. Jos vanhemmat eivät kuuntele/ota onkeensa niin kysy esimieheltäsi neuvoa. Tarvittaessa lasu.
Jos huoltajat ovat palaverissa läsnä eivätkä noteeraa lapsen huonoa käytöstä, syy löytyy joskus vanhemmista. Lapsen komentaminen ei siinä auta. Voithan toki kokeilla.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien kuuluu aina olla lapsen puolella, ei vastaan. Vaikka lapsi perseilisi.
Vanhemmat myös ovat kasvattajia, et sinä. Sinun osa on olla tukena, neuvomassa ja tukemassa.
Ja sun lapsethan sitten perseilevät :D Mitähän ihmeen tukea olet vailla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien kuuluu aina olla lapsen puolella, ei vastaan. Vaikka lapsi perseilisi.
Vanhemmat myös ovat kasvattajia, et sinä. Sinun osa on olla tukena, neuvomassa ja tukemassa.
Mitäs vastakkainasettelua oikein virittelet? Palaveri on lapsen parhaaksi, opettaja ei ole lapsen vihollinen. Jos vanhempi hyväksyy lapsen huonon käytöksen tuollaisessa tilanteessa, hän tekee karhunpalveluksen lapselleen. Mutta näitä kyvyttömiä vanhempia riittää tänä päivänä. Eivät ojenna lasta koska tietävät ettei lapsonen tottele heitä vaan uhmaa ja nolaa vanhempansa. Itse kyllä opettajana huolehdin että palaverissa kaikki käyttäytyvät asianmukaisesti. Ihan viran puolesta näytän vanhemmallekin, mihin raja laitetaan.
Opettaja on kasvatuksen ammattilainen, ammattikasvattaja. Ellei joku koti tätä hyväksy, on viisainta huolehtia lapsen koulutuksesta ihan itse.
Vanhempien hommahan se olisi, mutta aika monet näemmä jättävät kasvatusvastuun koululle... Voit kyllä puuttua, jos vanhemmat eivät osaa tai viitsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen töissä vaatekaupassa. Todellakin ojennan, jos asiakkaiden lapset tekevät jotain, mikä ei myymälässä ole sallittua. Osa vanhemmista närkästyy siitä, mutta se ei ole minun ongelmani. Eli minun mielestäni millä tahansa työpaikalla työntekijä saa ojentaa lapsia, jos heidän vanhempansa eivät sitä osaa tehdä.
No silloin kun huoltaja on paikalla, niin huoltaja on vastuussa lapsen käytöksestä ja siten kasvatuksesta.
Mutta tietysti tulee tilanteita, jolloin voi olla paikallaan puuttua opettajan roolista käsin tai vaikka ottaa ihan keskustelun alle vanhempien kanssa kasvatusasiat. Nämä ovat vaikeita asioita, eikä niissä kukaan onnistu täydellisesti.
Jos huoltaja ei saa lasta toimimaan koulun sääntöjen mukaisesti tai huomaa näin tehdä, niin silloin säännöstä voi muistuttaa molempia.
Varhaiskasvatuksen puolella näitä tulee päivittäin, siis tilanteita joissa lapsen käytökseen pitää puuttua kun vanhempi on paikalla. Eivät ne helppoja ole. Järkevintä on pääsääntöisesti antaa vanhemman hoitaa tilanne, mutta tuntuman mukaan auttaa vanhempaa tai ihan itse ohjata lasta jos talon sääntöjen mukaan toimiminen ei onnistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien kuuluu aina olla lapsen puolella, ei vastaan. Vaikka lapsi perseilisi.
Vanhemmat myös ovat kasvattajia, et sinä. Sinun osa on olla tukena, neuvomassa ja tukemassa.Mitäs vastakkainasettelua oikein virittelet? Palaveri on lapsen parhaaksi, opettaja ei ole lapsen vihollinen. Jos vanhempi hyväksyy lapsen huonon käytöksen tuollaisessa tilanteessa, hän tekee karhunpalveluksen lapselleen. Mutta näitä kyvyttömiä vanhempia riittää tänä päivänä. Eivät ojenna lasta koska tietävät ettei lapsonen tottele heitä vaan uhmaa ja nolaa vanhempansa. Itse kyllä opettajana huolehdin että palaverissa kaikki käyttäytyvät asianmukaisesti. Ihan viran puolesta näytän vanhemmallekin, mihin raja laitetaan.
Opettaja on kasvatuksen ammattilainen, ammattikasvattaja. Ellei joku koti tätä hyväksy, on viisainta huolehtia lapsen koulutuksesta ihan itse.
Vastasit päivänselvälle trollille. Se on täysin hedelmätöntä. Jatkossa kannattaa jättää tuollaiset täysin huomiotta. Trolli "kuolee" parhaiten kun häntä ei ruoki.
Näyttäisit että osaat laittaa rajat. Se on kasvatusta. Kasvatus on johtajuutta.
Näytä närhenmunat. Sun reviiri, ota se haltuun.