Taas tein sen :,( oksensin kaikki pahaolot kaverille whatsappissa.

Hae apua itsellesi esim terveysasemalta, työterveydestä tai kouluterveydenhoidosta. Pyydä anteeksi ystävältäsi ja kerro että haet apua ongelmiisi. Älä avaudu wa:ssa. Tavatkaa ja tehkää yhdessä jotain kivaa. Pidä huoli, että kuuntelet myös kaveriasi ja osoitat olevasi kiinnostunut hänen asioistaan myös.

Asun Helsingissä, olen pitkään nyt tarvinnut apua tähän mutta kun sitä ei tarjota tai sitten on 1-2krt ja työntekijä valittaa mulle väsymystä ja kiirettä.

Terapia olen jo käynyt vuosia sitten enkä enää saa sitä. Kela tuella kävin sitten se vain loppui kuin seinään.

Tqrvitsen säännöllistä keskusteluapua mutta kun en pääse mihinkään. Mitä teen? Kriisipuhelin ei auta. Mun pitää istua alas puhumaan jonkun kanssa. Ihmisuhteet kärsivät täällä kun vuodatan heille.

Pelkään nyt ihan kamalasti ettei kaveri enää jaksa minua.

Ala kirjoittaa kaikki paperille, kunnon tajunnanvirtaa ilman sensuuria. Tai tietokoneella, et vaan ikinä lähetä tekstejä mihinkään, ei tarvi edes tallentaa. Paperin voi vaikka polttaa. Älä mieti vaan kirjoita mitä ikinä mieleen tulee. Kokeile, sen jälkeen ei ehkä enää ole tarvetta kirjoittaa kaikkee kaverille.

Voisit myös yrittää selittää kaverille miksi teet näin ja sanoa vaikka että ei tarvitse reagoida viesteihin mitenkään. Sitten löytää joku muu purkautumiskanava, toki kyllä kaverille jotain voi puhua, kunhan se on vastavuoroista kuuntelua. Mikään ei ärsytä kuin roska-astiana pito. Itsellä siitä kokemusta, yksi "kaveri" otti aina silloin yhteyttä kun halusi pari tuntia vuodattaa omia ongelmiaan.

Kyllä tuommoisesta tulee mieleen huomion hakeminen jos wa viesteillä pommittaa vaan omaa pahaa oloaan. Ihan syystäkin kaverisi on väsynyt. Varmaan ajattelee, että pidät häntä ilmaisena likaämpärinä, johon voi oksentaa jaiken pahan olon. Ja niin raidat pitääkin?

Eihän toi vuodattaminen edes auta. Oksentaa pahan olon toisen niskaan ja jonkin ajan päästä taas sama tilanne. Hyvä neuvo toi kirjoittaminen itsellesi, sen jälkeen voit tehdä vaikka kävelylenkin perään. Ammattiapu ei ole tuota varten jos et halua muuttaa suhtautumistasi.

Sinä tarvitset ammattilaisen ja hoitosuhteen. Kavereille voi jonkin verran avautua, mutta siinä on rajansa. Hanki hoitosuhde, kerro siitä kaverille ja lopeta avautumiset. Mene johonkin kriisichattiin jos tulee tiukka paikka.

Lisäksi, ihan pakko... "paha olo" kirjoitetaan erikseen. Kiitos.

Oksenna tänne mieluummin.

Paha olo, ei "pahaolo".

Turhempaa keksintöä kuin tuo Watsappi vai mikälie saa kyllä hakea. Ikinä en ollut koko paskaa käyttänyt, nyt opiskelussa saivat päähänsä, että sillä tarvittaessa pitää yhteyttä. Puhelimeni tietoturva näyttää uhkia tuossa paskassa, että sellainen app.

Kannattaa puhua ammattilaiselle, jos on noin suuri avautumisen tarve. Ammattiauttaja voi hahmottaa ajattelussasi perusteettomia uskomuksia yms. Se on hänen työnsä. Siten ongelmiasi voi lähteä purkamaan, ainakin suhtautumistasi niihin. 

Kaverilla, jolla on omat ongelmansa ja työnsä, harvemmin on kykyä, aikaa ja energiaa moiseen. Kaverille tilittäminen vain vahvistaa ongelmallisia ajatuskuvioitasi. Mielestäni ei ole edes reilua kaveria kohtaan "oksentaa pahaa oloaan" hänelle.

Mulle auttoi tuo kirjoittaminen.

Loppui lähi-ihmisten piinaaminen asioilla.

Tein tietoisen päätöksen olla puhumatta itsestäni mitään muuta kuin että hyvin menee. Vaikkei mennyt. Päätin ettei lähi-ihmisten tehtävä ole murehtia vaan keskittyä olemaan kiva hetki kanssani.

Osa on niin tottuneita murjotukseeni että heidän on vaikea olla kanssani.

Voi olla että odottavat toisaalta jotain mun murhetta, jotta heidän ei tarvitse kertoa omasta murteesta. Tai ainakin voisivat ajatella että minulla menee huonommin joten voivat onnitella itseään.

Joku antoi vinkin katkaista myrkylliset suhteet. Kaikki ihmiset eivät lähtökohtaisesti toivo toiselle pelkkää hyvää.

Kirjoita. Voi tallentaa mutta laita salasanan taakse niin ei tarvii pelätä jonkun lukevan vahingossa. Tai deletoi. Pääasia että oksennat pahan olon pois itsestäsi. Vasta silloin voi parantuminen alkaa.

Faith kirjoitti:

Kannattaa puhua ammattilaiselle, jos on noin suuri avautumisen tarve. Ammattiauttaja voi hahmottaa ajattelussasi perusteettomia uskomuksia yms. Se on hänen työnsä. Siten ongelmiasi voi lähteä purkamaan, ainakin suhtautumistasi niihin. 

Kaverilla, jolla on omat ongelmansa ja työnsä, harvemmin on kykyä, aikaa ja energiaa moiseen. Kaverille tilittäminen vain vahvistaa ongelmallisia ajatuskuvioitasi. Mielestäni ei ole edes reilua kaveria kohtaan "oksentaa pahaa oloaan" hänelle.

Kokemukseni mukaan sama ammatti auttaja on noin kolme kertaa ja sen jälkeen vaihtuu toiseen. Joten aloita juttusi alusta: olen Taavi Tavallinen ja perheeseeni kuului sisko ja äiti&isä. Asuimme x paikassa ja koulua kävin mielelläni....

Mitä hyötyä on ns. terapiasta kun se junnaa työntekijöiden vaihtumisen vuoksi paikoillaan?

Täällä on taas kerran myös aika huonoja vastauksia, turha kirjoittaa "hanki hoitosuhde" jos ap on jo kertonut niin tehneensä

Tällaiset tilanteet ovat aika hankalia ja monisyisiä, ja ottaakseen kunnolla kantaa tilanteeseen pitäisi lopulta tietää aika paljon tilanteesta.

Pidän kuitenkin saamaasi apua terveydenhuollosta riittämättömänä, ja tarvettasi puhua ongelmistasi inhimillisenä. Se ei tietenkään tarkoita sitä, että ystävän tarvitsee kestää mitä tahansa, mutta pidän ystäviin/muihin ihmisiin tukeutumista normaalina osana elämää ja vaikeuksista selviämistä. Tietysti tämä tosin riippuu ystävyyssuhteen laadusta ja yksi ongelma voi olla myös se, jos suhde ei vain ole sillä tasolla että toisella on sinulle tässä määrin aikaa ja energiaa. 

Suosittelisin sulle:

1. Mielenterveysseurat tarjoavat erilaisia kursseja ja ryhmiä, joissa voit tutustua vastaavissa tilanteissa oleviin ihmisiin. Niistä voisit ehkä löytää ymmärtävämpää seuraa?

2. Kannattaa yrittää pyrkiä siihen, että sulla olisi useampia ihmisiä joille voisit jutella. Älä toisaalta ala avautua liian nopeasti ja vältä kuormittamasta yhtä ihmistä "liikaa".

3. Jokin mielenterveysongelmiin keskittyvä keskustelufoorumi tai anonyymichatti voisi myös varmaan auttaa asiaa. Vauvapalstakin on musta ihan ok paikka avautua ongelmista jos ei muuta sillä hetkellä ole, niin tekee moni muukin. Toisaalta moniin aloituksiin tulee myös tylyjä vastauksia.

4. Oletko varmasti käynyt läpi kaikki auttavat puhelimet? Esim. kirkon keskusteluapu -puhelimen? Tai tämä? https://www.mtkl.fi/mista-apua/ Suomessakin toimii aika monta auttavaa puhelinta.

5. Tietysti yritä kaikkesi ratkaistaksesi ongelmiasi omin päin, mitä ne ikinä ovatkaan. Oletan kyllä että teet näin jo, mutta sanon tästä vielä varmuuden vuoksi silti. Raskainta on kuunnella ongelmia ja yrittää auttaa silloin kun toinen ei näytä itse yrittävän tarpeeksi. Välillä se auttavin asia on se mikä on kaikkein vaikein tehdä. Pyri yleensä hoitamaan oloa ennen kuin hakeudut muualle. 

Paras olisi, jos löytäisit eri lähteistä tukea, joihin voisit vaihdellen nojautua ilman että mikään taho kuormittuu liikaa. Välillä myös tosiaan ihan vain paperille kirjoittaminen tai esim. kävely, juokseminen tai rääkkitreeni voivat auttaa pahaan oloon (riippuen tietysti paljon tilanteestasi). Joillekuille esim. lemmikki tuo paljon lievitystä yksinäisyyteen, mutta en tietysti tiedä onko se sulle mahdollinen tai hyvä vaihtoehto.

Kiitos, ihan huikeita vastauksia. Ei tällaista apua saa edes asiamtuntijoilta. Sain traumat kun viimeks kävin juttelemassa ja psykologi nukahteli ja valitti väsymystä. Ylipäätän ammattiauttajat eivät mielestäni ymmärrä tavallista elämää, ovat kamalan varovaisia.

Mul on ollut niin kädittämättömän huono tuuri elämässä ja olen murtunut.