Poikaani luullaan harva se päivä tytöksi, ei kivaa :(

Minä myös käytän vihreää, punaista ja ruskeaa pojallani. Hänellä on myös polkkatukka. Ei ole meitä haitannut toistaiseksi kenekään luulemiset. Myös esikoista luultiin vaikka oli sitä sinistäkin paljon. Molemmilla tuuheat ripset ja isot siniset silmät.

sama juttu, vaikka poikamaisiin vaatteisiin on puettu, tosin pitkätukka.. mutta minkäs sille voi, kun on niin nätti poika, luultais ilman hiuksiakin ;) mutta kyllä välillä käy pojan puolesta kyrsimään.. ja tyttöä (5kk) luullaan sitten pojaksi kun on veljen vanhoihin puettu..

trikoopaita ja tummat farkut. Farkuissa oli iso kukkaprintti reidessä :)

Varmasti kaunispiirteinen poika, jos tytöksi luullaan.

tervetuloa kerhoon ap

jos lapsella on pitkät hiukset, tai polkkatukka, ja pukeutuu punaiseen. Vähän niinkun no-brainer että sitä tytöksi luullaan...

Sanoin, että vaatteiden väristä vois ehkä päätellä jotain.

Ja ikää on sentään yli 6,5 vuotta. JA tukka on lyhyt - ei kyllä päätä myöten nyljetty. Ja vaatteet tummanruskeat, poikamainen pusakka ja sammarit. No, on hänellä kauniit kasvot ja tuuheat ripset.

Ihan liikaa. Pue ensi kerralla vain ja ainoastaan siniseen, johan se miehisyyskin katoaa kun tytöksi (= alempiarvoiseksi) luullaan!!



...miettikää, millaisia tasa-arvokäsityksiä välitätte eteenpäin.

mistäs päättelet että täällä pidetään tyttöjä vähempi arvoisina jos tykättäis, ettei tytöx poikaa joka päivä jonkun toimesta kutsuttais ?? vähän hakuseen menee myös tuo tasa-arvon veto.. meillä pojalla pitkä " tyttö" tukka, eikös se ois ihan tasa-arvoista jos ei ryvettäis niissä vanhoissa ulkonäkökäsitteissä ja jo pieniä lapsia tungettais niihin ?? heti jos pitkä tukka on tyttö ja lyhyt, niin poika, punaset vaatteet tyttö, siniset poika..



mä en ymmärrä mitä vaikeeta siinä ois kysäistä kumpi on tai puhua vain lapsesta jos ei varma sukupuolesta.. näin itse teen..

No ihan taaperoiden kohdalla asialla ei varmaan ole väliä. Minä muistan itse omasta lapsuudestani kuinka minua luultiin usein pojaksi. Muistan vieläkin sen häpeän ja harmistuksen.

Minä en ainakaan ole koskaan ollut huonona, että minua on pojaksi luultu tai veljeäni tytöksi. Me itseasiassa leikimmekin myös sukupuoli roolileikkejä. Olemme molemmat hyvin sinut itsemme kanssa ja elämme hyvin tasa-arvoisissa parisuhteissa. Myös empatiakyky toista sukupuolta kohtaan lisää tasa-arvoa. Ei siis lainkaan huono juttu.



ja minäkin olin lapsi yli 25 vuotta sitten. Vanhempani vaan olivat vähän edellä näissä tasa-arvo jutuissa ja antoivat lastensakin leikkiä leikkejään ja olla tyytyväisiä omassa vartalossaan ja sukupuolessaan. Tärkeintä on, että vanhemmat hyväksyvät lapsensa, vaikka näyttäisivät apinalta.

Vierailija:

sama juttu, vaikka poikamaisiin vaatteisiin on puettu, tosin pitkätukka.. mutta minkäs sille voi, kun on niin nätti poika, luultais ilman hiuksiakin ;) mutta kyllä välillä käy pojan puolesta kyrsimään.. ja tyttöä (5kk) luullaan sitten pojaksi kun on veljen vanhoihin puettu..

Ei se poika tytöksi muutu, vaikka olisi pitkä ja kihara tukka. Meidän pojalla on sellainen tukka, joka hänelle sopii. Eilen hän pyysi, että laitan saparot. Laitoin ja näyttivät vähän hassuilta, kun kaksi mini-saparoa sojottivat. Tänään hän pyysi, että ei leikata hiuksia vähään aikaan, jotta hän saisi hiukset ponihännälle. Hän on todella " miehekäs" , mutta tykkää itse pitkistä hiuksista (isä kalju ja minulla olkapituinen tukka, joten meitä ei oikein voi tästä syyttää). Lupasin hänelle, että kasvatellaan vaan. Lisäksi häön tykkää kauniista esineistä ja käyttää koruja. Hän itsekin tietää olevansa poika ja on todella tyytyväinen ja ylpeä siitä. Minusta kaikki tämä kertoo lähinnä terveestä sukupuoli-identiteetistä.

Vierailija:

Ei se poika tytöksi muutu, vaikka olisi pitkä ja kihara tukka. Meidän pojalla on sellainen tukka, joka hänelle sopii. Eilen hän pyysi, että laitan saparot. Laitoin ja näyttivät vähän hassuilta, kun kaksi mini-saparoa sojottivat. Tänään hän pyysi, että ei leikata hiuksia vähään aikaan, jotta hän saisi hiukset ponihännälle. Hän on todella " miehekäs" , mutta tykkää itse pitkistä hiuksista (isä kalju ja minulla olkapituinen tukka, joten meitä ei oikein voi tästä syyttää). Lupasin hänelle, että kasvatellaan vaan. Lisäksi häön tykkää kauniista esineistä ja käyttää koruja. Hän itsekin tietää olevansa poika ja on todella tyytyväinen ja ylpeä siitä. Minusta kaikki tämä kertoo lähinnä terveestä sukupuoli-identiteetistä.

miksei olisi?!



oon joskus kysyny pojalta, kohta 2,5 v, leikataanko lyhyeksi, mutta ei halua ;) ainoa, että hartioita alemmaksi ei voi antaa kasvaa, kun on aika herkkis sen suhteen, kun jää kiinni jonnekkin ;)



meillä molemmilla vanhemmilla nyt pitkät (mutta isällä aina kiinni), silloin kun poika syntyi isällä pitkä ja minä hiukseton..

Poikani itseasiassa leikkii mekoilla, eikä ne muuta häntä myöskään tytöksi. Hänkin tietää sen. Se on tervettä identiteettiä, että tietää, mitä on ja hyväksyy sen. Sukupuolisuus on jotain iohan muuta kuin vaatteet tai kampaus, vaikka niillä sitä usein ilmennetäänkin, kun muuta ei osata. Minäkin olen nainen vaikka pilkkihaalareissa ja kaljuna :)

Kaksi eri kertaa joku luuli näissä ulkovaatteissa häntä pojaksi.



Poikaa luultiin niin pitkään tytöksi kun oli pitkähköt hiukset (vauvavuotena). Kun leikattiin hänelle poikatukka, ei kukaan ole enää luullut tytöksi.



Ja molemmilla on pieni siro nenä, siniset suurehkot silmät, pitkät ripset, nätti suppusuu, pyöreähköt kasvot.

no en tiedä kuinka terveeltä tuo muista kuulostaa, minusta aika pimeeltä. Eikös se hullu insuulitappajakin pitänyt pojallaan saparoita?

Vierailija:

no en tiedä kuinka terveeltä tuo muista kuulostaa, minusta aika pimeeltä. Eikös se hullu insuulitappajakin pitänyt pojallaan saparoita?