Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Paljonko olisit valmis sijoittamaan nuoren urheiluun
02.03.2008 |
Meillä on miehen kanssa tullut kiistaa lapsemme urheilun rahoittamisesta. Eli tilanne on tämä. meillä on 16 kohta 17 vuotias erittäin lahjakas joukkuelajin urheilija. Nyt hänet on valittu maajoukkue valmennettaviin mikä on minustakin ihan mahdottoman hieno juttu. Mutta kun kyseessä ei vielä ole itse maajoukkue vaan siihen karsittavat urheilijat on omakustannusten osuus aika suuri. Valinta itse maajoukkueeseen tapahtuu kesän aikana ja syksyllä käynnistyy uusi kausi. Mikäli tulee valituksi on turnausmatkat ja leiritykset sitten ilmaisia.
Asumme liki 300 kilometrin päässä paikasta jossa heillä on harjoitukset nyt kaksi kertaa kuukaudessa ja ne ovat kaksi päiväiset eli aina joudutaan yöpyä. ja tiedossa on ainakin kolme leiritystä joista kulut tulevat ruokaa lukuunottamatta itse maksettavaksi. tämän lisäksi tulee kulut nykyisen joukkueen pelimatkoista ja varusteista. kesällä treenaaminen kiihtyy ja taas tuolla kaukana, sitten siellä pitäisi käydä kerta viikkoon todennäköisesti sitten ei olla yötä.
No laskimme, että kaikki kulut huomioiden laskua tulee useampi tuhat euroa jopa yli 3000 jos kaikki kulut huomioidaan (esim. monimuotoisempi harjoitteluohjelma edellyttää uusien urheiluvälineiden hankintaa ja mies kun ei suostu edes harkitsemaan käytettyjä välineitä). Poika haluaa tietenkin ehdottomasti mukaan, minkä ymmärrän hyvinkin. Minä ehdotin, että yrittäisimme hankkia pojalle henkilökohtaisia sponsoreita, sillä asumme aika pienessä kaupungissa, jossa toiset tunnetaan aika hyvin ja tiedän useammankin yrityksen jotka ovat vuosien varrella osallistuneet nuorien urheilun tukemiseen, niin että ovat joko lahjoittaneet varusteita tai rahaa. Myös poikamme pelitaidot ovat hyvin tiedossa. mieheni tyrmäsi ajatuksen heti sanomalla että mehän ei lähdetä kerjäämään, enemmin haetaan pankista lainaa.
Vähän reilu puolet rahasta meillä on säästössä, mutta kun perheessä kuitenkin on kolme muutakin lasta niin mielestäni kaikkea ei voi vain yhdelle antaa kun muillakin on tarpeita. mieheni mielestä olen hirveä akka, joka yritän pilata poikani tulevaisuuden muutaman tonnin takia. Vaikka minäkin toki haluan tarjota pojalle mahdollisuuden, mutta etsimällä myös vaihtoehtoista rahoitusta.
Mitä te muut tekisitte?
Kommentit (7)
sponsoreista kuulostaisi ihan käyttökelpoiselta. Monistta yrittäjistä on tärkeää tukea juuri oman paikkakunnan nuoria. Uskoisin, että teidänkin kotipaikalta tällaisia yrittäjiä löytyy... Kannattaa varmaan kysyä nimenomaan pienistä firmoista, isoilla nuo sponsorijutut on niin etukäteen päätetty (esim. mun työnantajani sponssaa vaatimattomasti erästä SM-liigajoukkuetta ja paria rallikuskia).
Itse juuri esitin hiljaisen toiveen, ettei tuo meidän vauva ikinä alkaisi harrastamaan jääkiekkoa. Se on niin kallista ja harkka-ajat on hanurista... Jos hän kuitenkin lätkästä kiinnostuu, niin sitten hän saa sitä alkaa harrastamaan, kieltää en missään nimessä aio. Urheiluharrastus on aina hyvästä.
Meillä on muutamia tuttavaperheitä, jossa junnujen harrastuksia tukee koko suku suunnilleen... Yhdessä perhessä neljä poikaa ja kaikki pelaa lätkää, yksi on maalivahti. Ei siinä tavallisen perheen rahat enää millään riitä. Olisiko tämä teillä vaihtoehto? Vai mieltääkö miehesi senkin kerjäämiseksi? Esim synttäri yms lahjat nyt jatkossa rahana?
Mä lähtisin siitä, että rahat hankitaan, jotta poika pääsee käyttämään tuon hänelle tarjotun mahdollisuuden. Ensin koitat sinä omaa keinoasi, eli näitä sponsoreita ja sitten jos ei MIKÄÄN MUU auta, niin sitten ehkä sitä lainaa kannattaisi harkita. On sitä hölmömpiinkin asioihin lainaa otettu kuin lapsen liikuntaharrastukseen... Siinähän voi käydä vaikka hyvin (kts. Evilät ;)).
Mä saattaisin heittäytyä jopa niin hävyttömäksi (vaikka yleensä puhunkin aina rehellisyyden puolesta), että kävisin " salaa" pohjustamassa tuota sponsoriajatusta yhdessä-kahdessa yrityksessä ja jos vastakaikua tulee, niin kertoisin sitten miehelleni, että tällaisia tarjouksia on nyt " tullut" . Vähän niinkuin ne Jäätteenmäen faksit... " Yllättäen ja pyytämättä" . En siis tietenkään löisi mitään lukkoon ilman miehen hyväksyntää, mutta kävisin vähän tunnustelemassa maaperää.
Ihan uteliaisuudesta... Mites teidän junnun koulunkäynnin tuon harrastuksen kanssa käy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin tasan niin paljon kuin tarvitaan. Jos on lahjoja ja on tosimielellä mukana, niin yrittäisin kaikkeni, että voisin tukea lasta. Joku 3000 nyt on kuitenkin aika pieni raha noin maailmanjuoksussa.
sanottakoon, että meille hankittiin vuoden alussa noin 40 tuhannen euron arvoinen piano, koska lapsillamme on musiikillisia lahjoja ja toivon, että he innostuvat harjoittelemaan ja opiskelemaan musiikkia ahkerasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vinkeistä. Tuota olenkin harkinnut, että kyselisin vähän ennakkoon ja sanoisin että seurassa ollut puhetta. Poikani on pienen seuran kasvatti, joten seuralla ei ole isoja rahoja antaa, ehkä yhden leirityksen maksavat. Vanhempani juuri hetki sitten soittivat ja tarjosivat apua. Mieheni tuntien tarjoutuivat laittamaan pojan omalle tilille aivan vaivihkaa.
Poikani on ammatillisessa oppilaitoksessa ja luokkansa parhaita opiskelijoita eli se ei ole ongelma saa leiritysten ajalta lisätehtäviä ja nuo harkat on viikonloppuisin nyt ainakin alkuun ja nekin voi korvata kirjatentein tai essee tehtävin mikäli muuttuu niin että joutuu lähteä jo perjantaina. Nyt jo on ollut piirileirityksiä kahdeksannelta luokalta lähtien ja viime lukukaudella enenevissä määrin ja joulutodistus oli onneksi vielä opistoarvosanalla 4.3 joten sitä ei onneksi heti tarvi murehtia. Tosin opiskelee vasta ensimmäistä vuotta.
Alue: Aihe vapaa
Harjoitusmatka on 200 ei 300 kilometriä
t: ap