Negatiivinen ihminen imee voimat ja ilon - tunnistatteko?

Mulla on sukulainen, joka piehtaroi kauheassa lapsuudessaan, ikää kuitenkin jo 70. Jaksaa uhriutua. On aina jotenkin syyllistävä ja todella kielteinen kaikessa. Saattaa töksäyttää että "se teidän kesämökkinne olikin ihan mörskä ennen kuin maalasitte" tai jotain vastaavaa. Siis tavallaan kehuu, mutta tavalla joka oikeastaan onkin tölvintää.

Haluaa "auttaa" mutta vain saadakseen selän takana selittää, miten hänet "on pantu tekemään sitä ja tätä".

Viimeisin tempaus oli se, että ihan vaan toi mökkimme kuistin täyteen omia kamojaan ja seuraavalla kerralla raahasi sinne metsurin, "koska metsä on laiminlyöty" ja "jonkun täytyy".

Niin on, kun siitä on hänen kanssaan ihan keskusteltu että ihminen jolta mökin ostimme oli sairastunut ja metsä jäänyt heikolle hoidolle - mutta ei kai me sitä saman tien saada kokonaan siistittyä, kuitenkin kaksi hehtaaria.

Meillä on puolen vuoden omistamisen jälkeen kuitenkin jo hyvä metsuri ja metsänhoitosuunnitelma, jota on myös jo alettu toteuttaa. Mutta teemme sen harkiten, emme avohakaten.

Miten joku kehtaa lupaa kysymättä a) ylipäätään mennä toisen mökille ja b) raahata sinne jonkun metsurin mukanaan????

Hän käyttäytyy koko ajan kuin me emme tekisi mitään, varsinkaan minä. Mikä ei ole lainkaan totta.