Kuolemasta olisi hyvä keskustella. Se on pelottava

Niin on. Nykyajan eutanasia-villityksessä osin kyse siitä, ettei nykyihminen osaa antautua kärsimykseen ja epävarmuuteen, kuolemiseen prosessina. Vaan haluaa hallita itse kaikkea, päättää koska täältä lähtee. 

Vierailija kirjoitti:

Niin on. Nykyajan eutanasia-villityksessä osin kyse siitä, ettei nykyihminen osaa antautua kärsimykseen ja epävarmuuteen, kuolemiseen prosessina. Vaan haluaa hallita itse kaikkea, päättää koska täältä lähtee. 

Siinä on kyse ennen kaikkea hirvittävien tuskien välttämisestä.

Eihän se ole kuin valot pois. Asiasta ei sitten tartte enää välittää. Maailman vähiten stressaava juttu. 

Kukaan ei tiedä mitä on kuoleman jälkeen, joten eikö se ole aika jännittävä tapahtuma? Jollei sitten ole jokin hupakko, joka uskoo helvettiin tai muihin satuihin. Fyi.

Onko kukaan nähnyt kummitusta? Se on oikea todiste siitä, että jotakin on kuoleman jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Niin on. Nykyajan eutanasia-villityksessä osin kyse siitä, ettei nykyihminen osaa antautua kärsimykseen ja epävarmuuteen, kuolemiseen prosessina. Vaan haluaa hallita itse kaikkea, päättää koska täältä lähtee. 

Häpeä. Eläimetkin armahdetaan kärsimyksen edessä. Vain ihminen haluaa sadistina ja pelkurina nähdä loppuunkitumisen.

Kärsimys ei jalosta ketään.

Kuoleman jälkeen saattaa päästä vaikka uusintakierrokselle onnelliseen elämään, kivassa parisuhteessa lottovoittajana.

Mutta ensin on lusittava tämä nykyinen elämä mukisematta loppuun. Ei ole oikoteitä.

Kannattaa viettää aikaa läheisensä kanssa jos on viime hetket käsillä. Voi pyytää papin siunaamaan viime hetkiä elävää läheistä. Etukäteen on hyvä puhua kuolevan toiveista. Esim. hautajaistoiveista ym. Äkkikuolema on paha, kun ei voi mitenkään varautua. Jos on saanut diagnoosin ja elinaikaennusteen, niin voi vähän varautua läheisen kuolemaan siinä sairauden aikana. 

Olen samaa mieltä. On omituista, ettei kuolemasta puhuta enempää, kun se on kuitenkin merkittävä tapahtuma, joka on kaikilla täällä edessään ja joka lähestyy koko ajan. Toisaalta on ymmärrettävää, ettei siitä kovin paljon puhuta.

Kuolemiseen ja kuolemaan liittyy kipua ja kärsimystä, heikkoutta jota ei voi piilottaa, rumuutta. Kyllä siihen tuon kaiken myöntämisen kautta voi liittyä myös kauniita asioita, kuten rehellisyyttä ja nöyryyttä.

Poliitikko Sirpa Pietikäinen puhui jossain haastattelussa äitinsä kuolemasta, ja hän sanoi kauniisti, että viimeinen asia, jonka vanhempi opettaa lapselleen, on kuoleminen. Joskushan käy niinkin surullisesti, että lapsi kuolee ennen vanhempaansa, mutta yleensä vanhempi näyttää tien myös viimeiselle matkalle.

Uskovaisena minulle kuolemaan liittyy toivo. Se on siirtyminen iankaikkiseen elämään Jumalan luo.